Elintarviketuotantoeläinten turvallinen lääkitys
YK:n kestävän kehityksen tavoite 2:
2.1 Poistaa vuoteen 2030 mennessä nälkä ja varmistaa, että kaikki, erityisesti köyhät ja huono-osaiset, mukaan lukien pikkulapset, saavat riittävästi turvallista ja ravinteikasta ruokaa ympäri vuoden.
Haasteet
Elintarviketuotantoeläinten hoitoon tarvitaan turvallisia ja tehokkaita lääkkeitä, jotta eläinten sairauksia voidaan ehkäistä ja hoitaa asianmukaisesti. Elintarviketuotantoeläimille saa käyttää ainoastaan sellaisia lääkkeitä, joiden lääkejäämien turvallisuus on tutkittu.
Antibioottien liika- ja väärinkäyttö niin ihmisille kuin eläimille lisää riskiä sille, että bakteerit muuttuvat vastustuskykyisiksi antibiooteille. Tämä puolestaan on uhka sekä ihmisten että eläinten terveydelle. Antibioottiresistenssi ei tunne maantieteellisiä rajoja eikä lajieroja. Siksi uhkaa on torjuttava yhteinen terveys (One Health) -periaatteiden mukaisesti huomioiden ihmiset, eläimet, elintarvikkeet ja ympäristö.
Infektioiden ennaltaehkäisy on olennainen osa eläinten terveydenhuoltoa ja hyvinvointia. Ilmastonmuutoksen myötä uusia eläinten tartuntatauteja on odotettavissa myös Suomeen, ja niihin on varauduttava esimerkiksi rokottein. Rokotukset auttavat suojaamaan eläimiä vakavilta taudeilta. Niiden avulla voidaan myös vähentää antibioottien käyttötarvetta ja siten ehkäistä antibioottiresistenssin kehittymisen uhkaa. Kun Suomessa todetaan uusi eläintauti elintarviketuotantoeläimillä, rokottaminen tautia vastaan voidaan sallia yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruokaviraston kanssa. Jos eläin kuitenkin sairastuu ja tarvitaan antibioottia, tulee infektion hoidossa ensisijaisesti käyttää kapeakirjoisia antibiootteja. Eläinlääkkeiden saatavuusongelmat ovat viime vuosina lisääntyneet ja koskevat myös antibiootteja. Keskeinen haaste on niiden saatavuuden turvaaminen.
Antibioottiresistenssin torjunnan toimenpiteiden tehokkuuden seurannassa tarkastellaan eläimistä eristettyjen bakteerien antibioottiherkkyyden kehitystä sekä eläimille tarkoitettujen antibioottien kulutuksen muutoksia.
Fimean rooli ja tavoitteet
Fimea myöntää eläinlääkkeiden ja rokotteiden myyntiluvat arvioituaan niiden tehon, turvallisuuden ja laadun. Fimea seuraa eläinlääkkeiden haittavaikutuksia mukaan lukien ilmoituksia varoaikojen riittämättömyydestä. Eläinlääkkeiden saatavuutta edistetään myöntämällä erityislupia tai poikkeuslupia. Lisäksi Fimea seuraa eläinten antibioottien tukkumyyntiä.
Fimean tavoitteina on edistää elintarviketuotantoeläinten turvallista lääkitystä ja ehkäistä antibioottiresistenssin kehittymistä.
Miten tavoitteiden saavuttamista edistetään Fimeassa?
Uuden eläintaudin uhka - sinikielitauti
Sinikielitauti (bluetongue, BT) on märehtijöiden vakava virustauti, jota esiintyy Euroopassa vuosittain. Se leviää polttiaisten välityksellä ja voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia tappioita nauta-, lammas- ja vuohitiloilla. Viime vuosina taudin BTV3-serotyyppi on levinnyt myös pohjoisemmaksi ja sitä on jo todettu Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa. Tautia ei ole toistaiseksi todettu Suomessa, joten sinikielitautirokotteet ovat olleet käyttökiellossa. Ruotsin tapaukset ovat vahvistaneet arviota siitä, että tuulen mukana kulkeutuvat polttiaiset voisivat kuljettaa virusta myös Suomeen.
Suomessa tautiriskiin varauduttiin keväällä 2025. Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti viranomaisten ja elinkeinojen yhteiset valmistelukokoukset, joissa seurattiin ajantasaisesti Pohjois-Euroopan tautikehitystä ja arvioitiin rokotusten käynnistämisen tarvetta Suomessa. Valmisteluissa kuultiin laajasti sidosryhmiä ja kehitettiin käytäntöjä liittyen eläinkauppaan, testaukseen ja mahdollisiin rajoitusalueisiin.
Fimea seurasi kevään 2025 aikana sinikielitautirokotteiden myyntilupaprosessien etenemistä ja selvitti rokotteiden saatavuutta Suomeen. Työtä tehtiin tiiviissä yhteistyössä myyntiluvan haltijoiden, viranomaisten ja elinkeinojen kanssa. Ensimmäiset BTV3-rokotteiden myyntiluvat myönnettiin Suomessa keväällä 2025 ja sinikielitautirokotteiden käyttökielto poistettiin Ahvenanmaan osalta kesäkuusta 2025 alkaen. Suomessa käyttöön otetulle rokotteelle myönnettiin poikkeuslupa vieraskielisille pakkauksille kesäkuussa 2025. Tautia ei lopulta todettu Suomessa vuoden 2025 aikana.