Eurooppalainen eläinten mikrobilääkkeiden myynnin ja käytön seuranta (ESUAvet)
Eläinten mikrobilääkkeiden kulutuksen seuranta Euroopan unionin alueella on siirtynyt uuteen aikaan. Aikaisemmin myyntitietojen kerääminen ESVAC-projektissa oli vapaaehtoista, mutta seuranta lisättiin EU-lainsäädäntöön ja tietojen keräämisestä tuli kaikille jäsenmaille pakollista vuodesta 2023 lähtien.
Verrattuna ESVAC-raportteihin ESUAvet-raportti sisältää seuraavat uudet kokonaisuudet:
- Erikseen pakollisten (antibioottisesti vaikuttavia aineita) ja vapaaehtoisesti raportoitavien mikrobilääkkeiden (sieni- ja alkueläinlääkkeet) myynti
- Tuotantoeläinlajien huomioiminen laajemmin populaatiokorjauksessa
- Mikrobilääkkeiden myynnin seuranta myös seura- ja turkiseläimille, sekä niiden populaation huomioiminen
- Eläinlajikohtaisten käyttötietojen kerääminen.
- 2023 lähtien nauta, sika, kana ja kalkkuna.
- 2026 lähtien hevonen, muu siipikarja lampaat, vuohet, kalat, kanit ja muut elintarviketuotantoeläimet.
- 2029 lähtien koira, kissa ja turkiseläimet (minkit ja ketut)
Trendien seurannan ja jatkuvuuden vuoksi, maakohtainen kokonaismyynti raportoidaan edelleen myös ESVAC-mukaisessa mg//PCU-yksikössä. Lääkeryhmien osalta uuden raportoinnin maakohtaiset tiedot eivät vielä ole yhtä yksityiskohtaisia kuin ESVAC-aikana.
Eläinten populaation huomioiminen muuttui
Jotta muutoksia eläinlääkkeiden kulutuksessa voidaan seurata, tulee myynti ja käyttö suhteuttaa eläinten populaatioon eri vuosina. ESVAC-projektissa keskityttiin elintarviketuotantoeläinten mikrobilääkkeiden myynnin seurantaan ja populaation koon arvioinnissa huomioitiin tärkeimmät tuotantoeläinlajit ja niiden paino arvioituna hoitoajankohtana. ESUAvet:ssä tarkastellaan elintarviketuotantoeläinlajeja ja niiden alakategorioita laajemmin, ja populaatiokorjauksessa eläinten paino lasketaan lopputeuraspainon perusteella. Se mahdollistaa paremmin tulosten kansainvälisen tarkastelun, esimerkiksi Maailman eläintautijärjestö WOAH:n tilastojen kanssa. ESUAvet-seurannassa tuotantoeläinten populaatiokorjattu mikrobilääkkeiden myynti ilmoitetaan muodossa mg/kg erotuksena ESVAC:ssa käytetylle mg/PCU-yksikölle.
Uutta ESUAvet-seurannassa on seuraeläimille ja turkiseläimille tarkoitettujen mikrobilääkkeiden myynnin huomioiminen erikseen, sekä myynnin suhteutus niiden populaatioon. Seura- ja turkiseläinten populaatiokorjatun myynnin yksikkönä on samoin mg/kg.
2024 tulokset
Pakolliset ja vapaaehtoisesti raportoitavat lääkeryhmät
Pakollinen ESUAvet-seuranta kattaa kaikki samat mikrobilääkeryhmät kuin ESVAC-seuranta. Käytännössä ne kaikki ovat antibioottisesti vaikuttavia aineita. Lisäksi vapaaehtoisesti voidaan raportoida myös sieni- ja alkueläinlääkkeiden myynti.
Vuonna 2024 pakollisten mikrobilääkkeiden kokonaismyynti 29 EU/EEA-maassa oli noin 4 400 tonnia. Vapaaehtoisesti raportoitavien eläinlääkkeiden myyntitiedot saatiin 17 maasta ja määrä oli vähäinen pakolliseen raportointiin verrattuna, noin 53 tonnia. Ylivoimaisesti suurin osa, noin 81 %, vapaaehtoisesti raportoiduista myynnistä oli alkueläinten hoitoon käytettäviä eläinlääkkeitä.
Eläinten mikrobilääkkeiden myynti, pakollisesti raportoitavat lääkeryhmät
Tuotantoeläimet
Kokonaismyynnistä yli 98 % oli vuonna 2024 tuotantoeläinten hoitoon tarkoitettuja valmisteita. EU:n yhteistuloksissa eläinpopulaatioon suhteutettu myynti lisääntyi 5% vuoteen 2023 verrattuna ja oli 46 mg/kg. Kuten ESVAC-seurannan aikana, maiden väliset erotolivat suuria (6-113 mg/ kg). Suomessa myydään selvästi vähemmän tuotantoeläinten antibiootteja (9 mg/kg) EU:n yhteistulokseen verrattuna.
Myös lääkevalinnoissa maiden välinen vaihtelu oli huomattavaa. Yhteistuloksissa eniten myytyjä antibiootteja olivat penisilliinit (34 %), tetrasykliinit (22 %) ja makrolidit (9 %). Tuotantoeläinten antibiooteista valtaosa, 86 % oli eläinryhmille juomaveden tai rehun kanssa annosteltavia valmisteita.
Mikrobilääkesuositusten mukaan eläinten hoidossa tulisi ensisijaisesti käyttää kapeakirjoisia antibiootteja. Vuonna 2024 EU/EAA-alueen myynnistä 68 % oli näitä ensilinjan antibiootteja (AMEG D kategoria; vaihteluväli 48 – 94 %). Toissijaisten, AMEG C kategorian mikrobilääkkeiden osuus oli 26 % (vaihtelu 5 – 45 %). Vältettävien, AMEG B-kategorian antibioottien, myynti yhteistuloksissa oli 6 % (vaihtelu 0,03% - 16%). Suomessa ensilinjan antibioottien osuus kokonaismyynnistä oli 95%, toissijaisten 4 % ja vältettävien alle 1 %.
Muut eläinlajit eli seura- ja turkiseläimet
Kokonaismyynnistä 1,5 % eli 65 tonnia oli muille eläinlajeille tarkoitettuja valmisteita. Yhteistuloksissa populaatioon suhteutettu antibioottien myynti seura- ja turkiseläimille oli 34 mg/kg ja maiden välinen vaihtelu huomattava (10 - 107 mg/kg). Suomessa seura- ja turkiseläinten antibioottien myynti oli 37 mg/kg. Tulos on aliarvio, sillä Suomessa ei ole yhtään ainoastaan turkiseläimille hyväksyttyä antibioottia vaan käytännössä turkiseläimille käytetyt antibiootit ovat meillä tuotantoeläinten valmisteita. ESUAvet protokollan mukaan, jos eläinlääkkeellä on useita kohde-eläinlajeja ja näistä yksikin elintarviketuotantoeläin, ohjautuu myynnin seuranta tuotantoeläin-kategoriaan vaikka turkiseläinten populaatio lasketaan yhteen seuraeläinten määrän kanssa. Kun turkiseläinten populaatio vähennetään muista eläimistä saadaan seuraeläinten 2024 populaatiokorjatuksi myynniksi 42 mg/kg.
Muille eläinlajeille EU:ssa eniten myytyjä lääkeryhmiä olivat penisilliinit (48 %), 1. ja 2. polven kefalosporiinit (17 %) ja imidatsolijohdokset (13 %). Lääkemuodoista ylivoimaisesti eniten myytiin tabletteja, yli 90 % kokonaismyynnistä.
AMEG kategorioittain muille eläinlajeille myytiin eniten toissijaisia, AMEG C-ryhmän antibiootteja (72 %). Ensisijaisten, AMEG D kategorian antibioottien osuus oli 26 % ja vältettävän B-kategorian 2,5 %.
Eläinten mikrobilääkkeiden käyttö, pakollisesti raportoitavat lääkeryhmät
Eläinlajikohtaisia mikrobilääkkeiden käyttötietoja kerättiin vuonna 2023 ensimmäistä kertaa ja se aloitettiin neljästä tärkeimmistä tuotantoeläinlajeista eli naudoista, sioista, kanoista ja kalkkunoista. Useimmat maat, Suomi mukaan lukien, ovat käyttötietojen keräämistä varteen joutuneet rakentamaan kokonaan uuden järjestelmän. Yleensä tiedot kerätään suoraan eläinlääkäreiltä. Myös Ruokavirasto kerää käyttötiedot eläinlääkäreiltä klinikkaohjelmistojen tai Vetportti-järjestelmän kautta.
Koska useat maat ovat keränneet käyttötietoja vasta lyhyen aikaa, ovat vuoden 2024 kattavuustiedot vielä puutteelliset. Eläinlajista ja maasta riippuen käyttötiedon kattavuus vaihteli 19 - 100 % välillä. Näin ollen toisen ESUAvet raportin tiedot eläinlajikohtaisesta käytöstä ovat pääosin kuvailevia.
Maiden, jotka raportoivat kattavuudeksi yli 90%, osalta toisessa ESUAvet raportissa on analysoitu eläinlajikohtaista käytön jakautumista lääkeryhmittäin ja lääkemuodoittain. Kaikilla neljällä eläinlajeille käytetyimpiä antibiootteja olivat penisilliinit ja tetrasykliinit. Lääkemuodoista naudoille käytettiin tavallisimmin injektiovalmisteita, sioille rehun tai juomaveden kautta annosteltavia valmisteita ja broilereille ja kalkkunoille pääosin juomavedessä annettavia antibiootteja. Varsinainen populaatioon suhteutettua analyysi ei vielä ollut mahdollista johtuen tietojen puutteellisen kattavuudessa, koska se voisi johtaa virheellisiin tai harhaanvieviin johtopäätöksiin.
Tulevina vuosina käyttödatan keräyksessä on tärkeää keskittyä tietojen kattavuuden parantamiseen. Kokemuksen mukaan uuden seurantajärjestelmän käyttöönoton jälkeen kestää noin 3-5 vuotta vakaan lähtötason selvittämiseen.