Lääkkeet ja ympäristö

Lääkeaineiden päätyminen ympäristöön

Lääkeaineita voi päätyä ympäristöön kaikissa lääkkeen elinkaaren vaiheissa. Niitä päätyy ympäristöön lukuisista eri lähteistä, kuten teollisuuden, sairaaloiden ja kotitalouksien jätevesistä, väärin hävitetyistä lääkkeistä ja tuotantoeläinten lääkinnän aiheuttamista päästöistä. Lääkeaineita kulkeutuu ympäristöön yhä enemmän väestönkasvun ja ikääntymisen lisätessä lääkkeiden kulutusta ja lääkeainejäämien määrää.

Suomessa lääkkeiden teollisen tuotannon suorat päästöt aiheuttavat vain pienen osan ympäristöä kuormittavista lääkeainejäämistä. Länsimaissa suurin osa lääkkeiden ympäristöjäämistä syntyy ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden asianmukaisesta käytöstä. Lääkkeenoton jälkeen lääkeaineet tai niiden aineenvaihduntatuotteet poistuvat jäteveteen virtsan ja ulosteen mukana. Lisäksi esimerkiksi iholle levitettävien kipugeelien lääkeaineet huuhtoutuvat pesuveden mukana viemäriin. Jätevedenpuhdistamot eivät suodata kaikkia lääkeainejäämiä tai tee niitä vaarattomiksi, jolloin lääkeainejäämiä päätyy puhdistamolietteeseen tai sellaisenaan vesistöihin.

Lääkeaineiden haitat/riskit ympäristölle

Lääkeaineiden haittavaikutukset ympäristössä ovat moninaisia. Lääkeainejäämien on havaittu aiheuttavan kaloissa mm. lisääntymis- ja käyttäytymishäiriöitä. Vesieliöiden lisäksi lääkeainejäämät voivat aiheuttaa haittavaikutuksia myös maaperässä. Esimerkiksi antibiootit voivat lisätä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää ympäristössä, mikä voi vaikuttaa antibioottiresistenssin yleistymiseen. Antibioottiresistenssin on todettu olevan yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista. Lääkeaineiden aiheuttamaa kokonaiskuormitusta ympäristölle ei voida vielä täysin arvioida, sillä kaikkia lääkeainejäämien aiheuttamia haittavaikutuksia ekosysteemissä ei vielä tunneta

Lainsäädäntö

Lääkkeiden ympäristökriteerejä huomioidaan lääkkeen elinkaaren eri vaiheissa kansallisilla määräyksillä ja asetuksilla sekä kansainvälisillä ohjeistuksilla. EU:ssa ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden ympäristöriskinarviointia on tehty vuodesta 2006 lähtien uusille lääkkeille. Lääkkeiden ympäristöriskinarviointia tehdään Euroopan lääkeviraston (EMA) vuonna 2006 laatiman ohjeistuksen mukaisesti, minkä päivitetty versio julkaistaan vuoden 2024 aikana. Ohjeistuksen mukaan ihmisille tarkoitettujen lääkeaineiden käyttöä ei voida kieltää ympäristöriskien perusteella, mutta arviointi auttaa ennustamaan syntyvien ympäristöpäästöjen riskiä. Suurimmalle osalle ennen vuotta 2006 myyntiluvan saaneista lääkevalmisteista ei kuitenkaan löydy tietoa ympäristöriskinarvioinnista, sillä riskinarviointia ei edellytetä myyntiluvan uudistamisen yhteydessä. Eläinlääkkeillä ympäristöriskinarviointi on osa myyntiluvan myöntämisen perustana olevaa hyöty-riskiarviota. Ympäristöriskinarviointi on tehty kaikille Suomessa myyntiluvallisille eläinlääkkeille.

EU on julkaissut vuonna 2019 strategisen tiedonannon ympäristössä olevista lääkejäämistä. Komission tiedonannossa esitellään toimia, joilla lääkeaineiden haitallisia vaikutuksia ympäristöön voitaisiin ehkäistä lääkkeen koko elinkaaren ajan. Näitä ovat esimerkiksi lääkkeiden ympäristöriskinarvioinnin parantaminen, lääkehävikin vähentäminen ja jäteveden käsittelyn tehostaminen.

Lääke- ja pakkausjätteen vähentäminen

Lääkejätteen syntymistä ei voi kokonaan estää, mutta jätteen vähentämistä voidaan edistää lääkkeiden tarpeenmukaisella käytöllä. Lääkkeitä kannattaa hankkia sopivissa erissä sen mukaan, mikä todellinen käytön tarve on. Esimerkiksi lääkehoitoa aloittaessa kannattaa valita pieni aloituspakkaus ja siirtyä isomman pakkauksen käyttöön vasta lääkehoidon vakiintuessa. Reseptilääkkeitä on tärkeää käyttää lääkärin ohjeen mukaisesti. Ilman reseptiä saatavien itsehoitolääkkeiden annostus on hyvä tarkistaa lääkepakkauksesta tai pakkausselosteesta.

Lääke- ja pakkausjätteen käsittely

Lääkejäte on Suomessa luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi, sillä se on haitallista ihmiselle, eläimille ja ympäristölle. Lääkejätteen jätehuolto on kunnan, apteekkien ja jätelaitosten yhteistyötä. Apteekit toimivat lääkejätteiden keräyspisteinä, joihin kuluttajalla on oikeus viedä maksutta kotitalouksissa syntyvät lääkejätteet.

Lääkkeen käyttäjän tärkeimpiä ympäristötekoja on palauttaa käyttämättä jääneet sekä vanhentuneet lääkkeet apteekkiin. Suomessa lääkkeiden oikeaoppinen hävittäminen toimii hyvin, sillä suurin osa väestöstä tuo lääkejätteen hävitettäväksi apteekkiin. Käyttämätöntä lääkettä ei aina kuitenkaan tunnisteta lääkejätteeksi, minkä vuoksi osa väestöstä hävittää lääkejätteen virheellisesti kotitalousjätteen mukana tai viemärin kautta. Lääkepakkauksiin, kuten pulloihin jäänyt lääke tai voidemaisten lääkkeiden ja inhalaatiojauheiden jäämät, ovat myös lääkejätettä. Nekin tulee toimittaa apteekin lääkejätteiden keräyspisteeseen.