Uutiset-näyttösivun murupolku
Uusien lääkkeiden medianäkyvyys ja kustannukset tarkastelussa – mitä media nostaa esiin?
Lihavuuden hoidossa käytetyt GLP-1-agonistit, kuten semaglutidi, ovat saaneet paljon huomiota suomalaisessa uutismediassa, kun taas monet muut uudet lääkkeet ovat jääneet vähälle huomiolle, havaittiin Itä-Suomen yliopiston ja Fimean tutkimuksessa. Alustavien tulosten perusteella medianäkyvyys ei jakaudu tasaisesti eri käyttöaiheisiin tarkoitettujen lääkkeiden kesken, eikä näkyvyyden määrä aina vastaa esimerkiksi lääkkeiden käyttäjäkohtaisia kustannuksia tai käyttöaiheiden yleisyyttä.
Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean yhteistyönä tehtävässä tutkimusprojektissa tarkastellaan, miten uusista lääkkeistä on viestitty mediassa. Uusien lääkkeiden medianäkyvyys voi vaikuttaa lääkkeisiin liittyviin mielikuviin, päätöksentekoon sekä siihen, mihin lääkkeisiin yhteiskunnan varat kohdentuvat.
Tutkimuksessa tarkasteltavaksi valittiin kymmenen eri käyttöaiheen lääkkeitä: lihavuuden hoidossa käytettävät GLP-1-agonistit, eturauhassyöpälääkkeet, Alzheimerin taudin lääkkeet, ADHD-lääkkeet, migreenilääkkeet, masennuslääkkeet, Duchennen lihasdystrofian lääkkeet, MS-taudin lääkkeet, kystisen fibroosin hoidossa käytettävät lääkkeet sekä veren hyytymisenestolääkkeet.
Kaikkiaan 266 verkko- ja printtimedioiden uutisartikkelissa käsiteltiin joitakin tarkastelun kohteena olleista lääkkeistä vuosina 2013–2024. Suurin osa eli 151 uutista käsitteli GLP-1-agonisteja, erityisesti semaglutidia. Toiseksi yleisimmin uutisoitu lääkeryhmä oli eturauhassyöpälääkkeet, joita käsiteltiin 40 uutisartikkelissa. Näistä 39 käsitteli darolutamidia.
Suurimmassa osassa tarkasteltuja lääkkeitä keskimääräiset potilaskohtaiset sairausvakuutuksesta korvattavien lääkkeiden kokonaiskustannukset olivat yli 1000 euroa vuodessa. Yleisimmin uutisoitujen GLP-1-agonistien potilaskohtaiset vuosikustannukset olivat noin 1200–1300 euroa. Suurimmat potilaskohtaisiset vuosikustannukset, noin 442 000 euroa, oli Duchennen lihasdystrofiaan käytettävällä atalureenilla, jota käsiteltiin viidessä uutisessa. Pienimmät, noin 300 euron potilaskohtaiset vuosikustannukset oli masennuslääkkeenä käytettävällä vortioksetiinilla, jota käsiteltiin kahdessa uutisessa.
Tarkastelluista lääkkeistä suurin käyttäjämäärä oli juuri vortioksetiinilla, keskimäärin noin 57 000 käyttäjää vuodessa. Esimerkiksi semaglutidilla oli noin 31 000 käyttäjää vuodessa, kun taas atalureenilla on ollut vain yksittäisiä käyttäjiä Suomessa.
Tutkimusprojektin ensimmäisiä tuloksia esiteltiin Kööpenhaminassa 31.8.–3.9.2025 järjestetyssä FIP World Congress of Pharmacy and Pharmaceutical Sciences -konferenssissa. Tulokset antavat viitteitä siitä, mihin käyttöaiheisiin tarkoitetut lääkkeet nousivat erityisesti esiin suomalaisissa journalistissa medioissa, kuinka paljon näistä lääkkeistä uutisoitiin, ja millaiset ovat niiden käyttäjäkohtaiset kustannukset Suomessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuodesta 2014 alkaen markkinoille tulleiden lääkkeiden medianäkyvyyttä. Tutkimuksen seuraavissa vaiheissa syvennytään siihen, millaisin sisällöin ja keinoin uusista lääkkeistä viestitään mediassa.
Tutkimuksen rahoittaa Kela.
Lisätietoja:
Lasse Alajärvi, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto, [email protected]
Leena Saastamoinen, tutkimuspäällikkö, Fimea, [email protected]