Itsehoitolääke ei ole harmiton – aiheesta on tärkeä puhua

Itsehoitolääkkeet ovat monelle suomalaiselle arkipäivää. Päänsärkyyn otetaan särkylääke, närästykseen happosalpaaja ja flunssaan hankitaan kuumaan veteen sekoitettavia kuumelääkkeitä. Lääkkeiden käyttö on usein rutiininomaista, jolloin niiden käyttöön liittyvät riskit voivat jäädä huomaamatta. 

Suomalaiset käyttävät itsehoitolääkkeitä runsaasti, mutta samaan aikaan huoli niiden käyttöön liittyvistä riskeistä – kuten haitta- ja yhteisvaikutuksista – näyttää vähenevän.

Tuoreen Lääkebarometri 2025 -kyselymme tuloksissa yksi havainto pysäytti erityisesti: suomalaiset käyttävät itsehoitolääkkeitä runsaasti, mutta samaan aikaan huoli niiden käyttöön liittyvistä riskeistä – kuten haitta- ja yhteisvaikutuksista – näyttää vähenevän. Tämä kehitys herättää kysymyksiä.

Itsehoitolääkkeitä on helposti saatavilla

Lääkebarometrin mukaan 43 prosenttia suomalaisista on käyttänyt itsehoitolääkkeitä edeltävän viikon aikana. Osuus on selvästi suurempi kuin Euroopassa keskimäärin. Selittäviä tekijöitä voivat olla Suomen varsin laaja itsehoitolääkkeiden valikoima sekä apteekkien hyvä maantieteellinen kattavuus. Valtaosa väestöstä kokeekin itsehoitolääkkeiden hankinnan helpoksi – ja matala kynnys näkyy varmasti myös käytön yleisyytenä.

Itsehoitolääkkeiden varsin yleinen käyttö ei sinänsä ole huono asia. Apteekkien asiantuntemuksen hyödyntäminen lievien vaivojen hoidossa on jopa toivottavaa ja voi osaltaan keventää kuormittunutta terveydenhuoltoa. Olennaista on kuitenkin se, että itsehoitolääkkeiden käytön tulee olla turvallista ja harkittua. 

Yksi turvallisen itsehoidon perusedellytys on terveydenlukutaito – joka on suomalaisilla keskimäärin hyvällä tasolla. Silti lähes puolet vastaajista koki, että lääkepakkausten ohjeet ovat ajoittain vaikeaselkoisia. Tämä on tärkeä havainto, sillä lääkkeen käyttöohjeiden ymmärtäminen on keskeistä turvallisen käytön kannalta.

Lääke on aina lääke – myös itsehoidossa

Itsehoitolääke saatetaan mieltää “miedoksi” tai lähes vaarattomaksi vain siksi, että sen saa ilman reseptiä. Todellisuudessa kyse on aina lääkkeestä, jonka käyttöön liittyy riskejä.

Huolestuttavaa on, että hieman yli puolet Lääkebarometriin vastanneista kertoi, ettei ole huolissaan itsehoitolääkkeiden haittavaikutuksista. Erityisen merkille pantavaa on se, että niiden vastaajien osuus, jotka pitävät itsehoitolääkkeitä täysin vaarattomina, on kaksinkertaistunut edelliseen kyselyyn verrattuna. Tämä kertoo kehityksestä, jossa lääkkeen ja tavallisen kulutustuotteen välinen raja alkaa hämärtyä.

Tämä kertoo kehityksestä, jossa lääkkeen ja tavallisen kulutustuotteen välinen raja alkaa hämärtyä.

Itsehoitolääkkeet eivät eroa haitta- tai yhteisvaikutustensa osalta reseptilääkkeistä. Ero liittyy lähinnä käyttötarkoitukseen: itsehoitolääkkeet on tarkoitettu lyhytaikaiseen käyttöön, ja niitä myydään pienemmissä pakkauksissa. Sekään ei kuitenkaan takaa turvallisuutta kaikille käyttäjille tai kaikissa tilanteissa.

Erityisesti iäkkäiden, monilääkittyjen ja pitkäaikaissairauksia sairastavien kohdalla itsehoitolääkkeiden käyttö vaatii harkintaa. Yhteisvaikutuksia tai haittoja ei ole aina helppo tunnistaa omin avuin. Siksi kannustan ottamaan herkästi esiin apteekissa kaikki omaan vointiin liittyvät muutokset tai lääkityksessä askarruttavat kysymykset.

Neuvonta on keskeinen osa turvallista itsehoitoa

Lääkebarometrin tulokset eivät kuitenkaan ole pelkästään huolestuttavia. Ne osoittavat myös, että apteekkeihin ja niiden farmaseuttiseen osaamiseen luotetaan vahvasti.

Valtaosa suomalaisista pitää tärkeänä mahdollisuutta saada lääkeneuvontaa apteekissa, ja epävarmoissa tilanteissa neuvoja kysytään useimmiten juuri sieltä. Kolmasosa vastaajista kertoi saaneensa viimeisimmällä apteekkikäynnillään hyödyllisiä neuvoja. Vain harva jäi ilman neuvontaa silloin, kun olisi sitä tarvinnut.

Tämä kertoo asiantuntijan kohtaamisen arvostuksesta – vaikka osa asiakkaista toivoo samalla mahdollisimman nopeaa ja vaivatonta ostokokemusta. Kaikille ei kuitenkaan ole itsestään selvää, milloin neuvontaa tarvitaan. Juuri siksi apteekkien aktiivisella neuvonnalla on merkittävä rooli. Myös se asiakas, joka ei koe tarvitsevansa apua, saattaa lähteä apteekista paremman ja turvallisemman lääkeratkaisun kanssa kuin mitä olisi itse hyllystä valinnut.

Miksi tästä on tärkeä puhua juuri nyt?

Itsehoitolääkkeet ovat olennainen osa toimivaa terveydenhuoltoa. Ne helpottavat arkea ja voivat vähentää terveydenhuollon kuormitusta. Turvallinen käyttö edellyttää kuitenkin realistista käsitystä myös niiden riskeistä.

Lääkealan asiantuntijana ajattelen, että lääkkeistä kysymisen ja keskustelun pitäisi jokaisen ottaa tavaksi. Se on vastuullisuutta, ei tietämättömyyttä. Apteekissa esitetty kysymys voi ehkäistä haittoja, yhteisvaikutuksia ja turhaa huolta myöhemmin.

Itsehoitolääkkeitä ei tarvitse pelätä – mutta niitä ei pidä myöskään aliarvioida. Ne ovat lääkkeitä, ja siksi niiden käyttö vaatii harkintaa, tietoa ja tarvittaessa ammattilaisen tukea.

Johanna Jyrkkä

Tutkimus- ja kehittämisasiantuntija

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea