Lähes puolet suomalaisista pitkäaikaissairaista kokee lääkehoidon kuormittavaksi

Tuoreen tutkimuksen mukaan 44 prosenttia väestökyselyyn vastanneista pitkäaikaista sairautta sairastavista koki lääkehoitonsa kuormittavaksi. Kuormitus oli yleisintä henkilöillä, joilla oli diabetes, sydänsairaus, reuma tai muu tuki- ja liikuntaelinsairaus. Eniten kuormitusta aiheuttivat terveydenhuoltoon liittyvät tekijät, kuten hoidon pirstaleisuus ja lääkekustannukset, sekä lääkkeiden haittavaikutukset tai huoli niistä. 

– Lisäksi kuormitus oli yhteydessä huonoksi koettuun terveydentilaan, toimintakyvyn rajoitteisiin ja pieniin tuloihin, mutta ei pitkäaikaissairauksien määrään, kertoo väitöskirjatutkija, proviisori Heidi Mikkola Itä-Suomen yliopiston farmasian laitokselta. Mikkola toimii myös tutkijana Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeassa.

Lääkehoito on keskeinen osa useiden pitkäaikaisten sairauksien hoitoa, mutta se voi myös aiheuttaa merkittävää kuormitusta potilaan arjessa. Lääkehoidon kuormittavuudella tarkoitetaan potilaan kokemaa henkistä, sosiaalista ja käytännön rasitusta, joka liittyy lääkkeiden käyttöön. Lääkehoidon kuormittavuus voi heikentää hoitoon sitoutumista ja elämänlaatua sekä lisätä terveydenhuollon kustannuksia. 

– Jos terveydenhuollossa tunnistetaan missä sairauksissa ja millä potilasryhmillä lääkehoidosta aiheutuva kuormitus on suurinta, voidaan kohdentaa tukea ja resursseja tehokkaammin, Mikkola toteaa.

Tutkimus osoittaa, että lääkehoidon kuormittavuus on väestötasolla yleinen ilmiö, joka vaihtelee sairauksien mukaan. Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi huomioida potilaiden kokemukset ja kuormituksen eri ulottuvuudet, jotta hoitoa voidaan suunnitella yksilöllisesti ja potilaslähtöisesti.

Itä-Suomen yliopiston ja Fimean yhteistyössä toteuttamassa tutkimuksessa hyödynnettiin aineistoa vuoden 2021 Lääkebarometri-kyselystä. Lääkebarometri on joka toinen vuosi Fimean toteuttama väestölle suunnattu kyselytutkimus, jonka avulla selvitetään suomalaisten kokemuksia ja näkemyksiä lääkkeistä. Tutkimuksessa käytettiin kyselyvastauksia 1 323 suomalaiselta, joilla oli vähintään yksi krooninen sairaus ja jotka käyttivät reseptilääkkeitä. Vertaisarvioidut tutkimustulokset julkaistiin BMC Health Services Research -lehdessä. Tutkimus on osa Mikkolan väitöskirjaa.

Tutkimusartikkeli:

Mikkola H, Aarnio E, Hämeen-Anttila K, Airaksinen M, Dimitrow M, Saastamoinen L: Medication-related burden variation across chronic conditions: a population-based cross-sectional survey. BMC Health Services Research 2025;25:1283

Tiedotetta päivitetty 20.10.2025 klo 9.53: lisätty "Aarnio E" viitetietoihin.