Hyppää sisältöön

Blogi-näyttösivun murupolku

Ohjaako apteekkiuudistusta elinkeino- vai terveyspolitiikka?

12.11.2025 15.01
Blogi

Apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjä koskeva hallituksen esitys on parhaillaan käsittelyssä eduskunnassa. Myös Fimea on lausunut ehdotuksesta ja ollut kuultavana syksyn aikana eduskunnan eri valiokunnissa. Lääketurvallisuusviranomaisena velvollisuutenamme on arvioida esitystä lääkkeen käyttäjän edun ja koko lääkehuollon toimivuuden näkökulmasta. 

Rationaalisen lääkehoidon toteutumisen varmistaa tasapaino lääkehoidon turvallisuuden, tehokkuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja kokonaistaloudellisuuden välillä. Se ei tarkoita esimerkiksi yksittäisen lääkevalmisteen mahdollisimman halpaa hintaa, suurta itsehoitolääkkeiden kulutusta tai myyntipaikkojen määrän lisäämistä.

Miten käy apteekkipalveluiden saavutettavuudelle ja huoltovarmuudelle?

Vaikka ymmärrämme säästötavoitteet, päättäjien on tiedostettava, että ehdotettujen säästöjen seurauksena Suomeen syntyisi reilusti yli sata laskennallisesti tappiollista tai alle 100 000 euron tuloksen apteekkia. Näistä kriittisiä reseptilääkkeiden ja apteekkipalveluiden alueellisen saavutettavuuden näkökulmasta olisi yli 30. Kriittisiä siksi, että kyseessä on kunnan tai lähialueen ainoa apteekki. Asiakkaiden asiointimatka apteekkiin voisi pidentyä tietyillä alueilla jopa kymmenillä kilometreillä. 

Jos maankattavista apteekkipalveluista ja sen tuomasta huoltovarmuudesta halutaan pitää kiinni, tullaan jatkossa tarvitsemaan yhteiskunnan suoria tukitoimia varmistamaan lääkehuoltoa tietyissä osissa Suomea. Kukaan ei myöskään pysty arvioimaan, paljonko apteekkien poistuminen tietyltä alueelta aiheuttaa välillisiä kustannuksia muualle terveydenhuoltoon.

Lääkemyynnin rajaaminen apteekkiin ei estä hoidon toteutumista - päinvastoin

Hallituksen esityksessä ehdotetaan itsehoitolääkkeiden myyntikanavan laajentamista, jolla tavoitellaan rajattuun valikoimaan kuuluvien itsehoitolääkkeiden nykyistä parempaa saavutettavuutta ja hintakilpailun lisäämistä. Nämä ovat periaatteessa hyviä tavoitteita, mutta eivät toteudu nyt esitetyillä keinoilla. Ehdotus on myös ristiriidassa hallitusohjelman useiden muiden lääkehoitoihin liittyvien tavoitteiden kanssa.

Itsehoitolääkkeiden myynnin laajentaminen apteekkien ulkopuolelle heikentää rationaalisen lääkehoidon toteutumista, sillä monet itsehoitolääkkeet ovat osa lääkkeen käyttäjän laajempaa lääkityskokonaisuutta. Niillä voi olla merkittäviä yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Haitattomia lääkkeitä ei ole. Epärationaalinen itsehoitolääkkeiden käyttö ja myynnin lisääminen eivät palvele potilasta. 

Ehdotetun myyntikanavalaajennuksen hyödyt kansalaisille ovat siis vähäiset. Seurannaisvaikutusten jälkeen vaikutukset ovat todennäköisesti negatiiviset. Apteekkien ulkopuolella myytäväksi ehdotetun valikoiman lääkkeistä yksikään ei ole sellainen, että sen nopea saavutettavuus vuorokaudenajasta riippumatta olisi hoidollisesti merkityksellistä. 

Suomessa asiakas on aina voinut luottaa siihen, että lääkkeen suosittelua ohjaa hinnan tai valikoiman sijaan asiakkaan tarve. Lääkevalinnassa huomioidaan apteekissa koko vaivaan soveltuva lääkevalikoima eikä valinta kohdistu ilman neuvontaa suppean valikoiman sanelemana siihen valmisteeseen, joka sattuu olemaan päivittäistavarakaupassa tarjolla halvimpaan hintaan.  

Myynnin laajentaminen apteekkien ulkopuolelle antaa väärän viestin siitä, että itsehoitolääkkeet olisivat lähinnä kulutushyödykkeitä, joiden valinnassa ja oikeassa käytössä lääkeneuvonta olisi tarpeetonta. Suomessa käytetään jo nyt toiseksi eniten itsehoitolääkkeitä Euroopassa. Fimean näkemyksen mukaan mikään vaiva ei ole alilääkitty sen vuoksi, että ehdotetun rajatun valikoiman valmisteet ovat nykyisin vain apteekkimyynnissä.

Uudistusten toteuttamisjärjestys ja ristiriitaisuus eivät tue tavoitteiden saavuttamista

Hallituksella on ohjelmassaan erinomaisia tavoitteita rationaalisen lääkehoidon edistämiseksi. Uudistusten toteuttamisjärjestys ei kuitenkaan tue näiden tavoitteiden saavuttamista. Samanaikaisten, tavoitteeltaan ristiriitaisten uudistusten vaikutusten arviointi on vaikeaa, jopa mahdotonta. 

Käsittelyssä olevat hallituksen esitykset liittyvät vahvasti säästöihin, lukuun ottamatta rajatun itsehoitolääkevalikoiman myymistä apteekkien ulkopuolella, jolla ei ole sen enempää positiivisia taloudellisia kuin kansanterveydellisiäkään vaikutuksia. Hallitusohjelman tavoitteissa mainittu apteekkien tehtävien ja roolin arviointi terveydenhuollossa on vasta alkamassa. Sen sijaan ensin päätettäväksi on tuotu kokonaisuuksia, joilla päinvastoin estetään apteekkien asiantuntijoiden mahdollisuus tukea ja varmistaa asiakkaan turvallinen ja tarkoituksenmukainen lääkehoito. 

Lääkehuollon tulevaisuuden suunta on arvovalinta

Suomen lääkehuollon suurimmat haasteet eivät ole lääkejakelujärjestelmästä johtuvia, vaan liittyvät rationaalisen lääkehoidon puutteelliseen toteutumiseen sekä lääkehoitojen turvallisuuden ja jatkuvuuden varmistamiseen. Näitä ongelmia ei voida ratkaista pelkästään apteekkijärjestelmän sääntelyä purkamalla tai itsehoitolääkkeiden myyntiä lisäämällä.  Huoli lääkkeiden turvallisuuteen liittyvästä keveästä suhtautumisesta on pinnalla tällä hetkellä koko Euroopassa. Toistammeko virheitä, joihin muualla Euroopassa ollaan havahtumassa? 

Fimea ei voi lääkeviranomaisena allekirjoittaa, että nyt esitetyt muutokset olisivat kokonaisuutena eduksi lääkkeen käyttäjälle, lääkkeiden saavutettavuudelle tai lääkehuollon toimivuudelle. Fimealta ei ole kysytty valmistelun aikana, onko järkevää ja turvallista myydä lääkkeitä muualla kuin apteekissa, vaan ainoastaan miten se tehdään. Fimean kanta on kuitenkin selvä: Fimea ei lääketurvallisuusviranomaisena kannata lääkkeiden myyntiä apteekkien ulkopuolella.

Lääkehuoltoa pitää kehittää terveyspoliittisista lähtökohdista lääkkeiden käyttäjiä ja yhteiskuntaa hyödyttävänä kokonaisuutena tutkittuun tietoon perustuen. Lääkehuolto on monimutkainen kokonaisuus, jonka kehittämisessä ei tule tavoitella pikavoittoja varsinkaan terveydenhuollon ulkopuolisille osapuolille. Poliittisten päätösten lähestyessä kyse on arvovalinnasta.

Eija Pelkonen

Ylijohtaja

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Tulosta-painike