Verkostotyön merkitys – kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa
Fimea sai viraston alkumetreillä tehtäväkseen kansallisen lääkeinformaatiostrategian laatimisen. Työn aikana, strategian muotoutuessa, syntyi myös ymmärrys siitä, että Fimea ei yksin pysty, eikä sen kannata toteuttaa strategiaa ilman sitä varten haastateltuja toimijoita. Terveydenhuollon ammattilaiset muun muassa oppilaitoksissa, potilasjärjestöissä, ammattiliitoissa, lääkeinformaatiota tuottavissa yrityksissä ja eri virastoissa edistivät strategian tavoitteita kukin omista lähtökohdistaan käsin. Miten näitä asioita voisi edistää yhdessä? Mitä synergioita yhteinen tekeminen toisi?
Lääkeinformaatioverkosto teki näkyväksi verkoston merkityksen
Syntyi Kansallinen Lääkeinformaatioverkosto, joka on Fimean koordinoimista verkostoista pisimpään toiminut verkosto. Verkostossa käynnistyi useampia työryhmiä, jotka jakoivat lääkeinformaatiostrategian tavoitteet ja lähtivät toteuttamaan niitä työryhmässä sovittujen toimenpiteiden kautta. Fimea vastasi, ja vastaa edelleen, verkoston koordinoinnista yhdessä koordinaatioryhmän kanssa. Vastuuta tekemisestä jaettiin heti alusta alkaen. Fimea ei ole mukana jokaisessa työryhmässä eikä jokaisessa toimenpiteessä, jota verkosto toteuttaa.
Pääsin mukaan verkostotyöhön aloittaessani Fimealla loppuvuodesta 2016. Olin vaikuttunut verkoston laajuudesta, erilaisten toimenpiteiden määrästä ja jo silloin saavutetuista tuloksista. Esimerkiksi verkosto oli tuottanut yhteistyössä laadukkaita materiaaleja terveydenhuollon ammattilaisille. Myöhemmin niitä tuotettiin myös lääkkeiden käyttäjille. Vuodesta 2011 lähtien toimineessa verkostossa oli löydetty yhteinen suunta ja rakennettu keskinäistä luottamusta. Ennen kaikkea verkosto oli osoittanut tarpeellisuutensa strategian edistämisessä. Eri organisaatioiden jäsenet olivat oppineet tuntemaan toisensa ja tunnistaneet myös muita yhteistyön mahdollisuuksia. Verkoston merkitys oli tullut näkyväksi kaikille sen jäsenille, ei vain Fimealle.
Positiivinen esimerkki sai aikaan uusien verkostojen käynnistämisen
Hallitusohjelmaan kirjattu ja STM:n johtama rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelma laadittiin laajassa yhteistyössä eri lääkehoidon toimijoiden kanssa ja ohjelman loppuraportti julkaistiin 2018. Se loi pohjaa ja siltasi tekemistä yli hallituskausien tehtävälle lääkeasioiden uudistukselle. Toimeenpano-ohjelman päättyessä oli sovittu myös Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston, tuttavallisemmin RATTI-verkoston, perustamisesta. RATTI-tutkimusverkoston tavoitteena on ollut tiedon välittäminen, tutkimusrahoituksen ja tutkimusmenetelmäosaamisen edistäminen sekä monitieteisen yhteistyön lisääminen rationaalisen lääkehoidon tutkimushankkeissa.
RATTI-tutkimusverkoston toiminnan vakiinnuttua Fimea aloitti potilasneuvottelukunnan toiminnan Euroopan lääkeviraston tuella. Juuri ennen Fimean potilasneuvottelukunnan ensimmäistä tapaamista eräs virus oli lähtenyt leviämään maapallolla ja herätti monenlaista huolta. Vaikka silloin ajattelin, että uusi verkosto sai pahimman mahdollisen aloitusajankohdan, niin jälkikäteen uuden (työ)arjen opettelu pakotti ajattelemaan monta asiaa toisella tavalla. Potilasneuvottelukunnan myötä potilas- ja asiakasnäkökulma saatiin entistä paremmin osaksi viranomais- ja kehittämistyötä sekä vuoropuhelu ja tiedonvaihto luontevaksi toimijoiden välillä. Tästä mielekkäästä yhteistyöstä ei haluta luopua!
Verkostojen arvo halutaan säilyttää yhdistymisen avulla
Fimean koordinoimat verkostot ovat vuosien ajan koonneet yhteen lääkealan toimijoita ympäri Suomen. Näiden verkostojen kautta on rakennettu moniammatillista ja yhteistä ymmärrystä sekä tuettu kansallista lääkealan kehittämistä. Fimean koordinoimissa verkostoissa on ollut mukana myös samoja organisaatioita . Vaikka verkostolla ei ole omaa budjettia, yhteistyötä ja yhteisiä tavoitteita on edistetty taustaorganisaatioiden mahdollistamin panoksin ja resurssein. Tämä on yksi verkostotyön ”lainalaisuuksista”, jonka mukaan toimenpiteiden toteuttamista ja etenkin aikatauluja pitää sovittaa.
Rajalliset resurssit olivat yksi syy sille, miksi Fimean koordinoimat verkostot päätettiin yhdistää. Yhdistämisen avulla voisimme hyödyntää verkoston resursseja nykyistä tehokkaammin laajemman yhteistyön kautta ja poistaa verkostojen välistä päällekkäisyyttä. Olisimmeko näin parempia vastaamaan ajankohtaisiin lääkealalla tapahtuviin muutoksiin ja haasteisiin?
Vuoden 2026 alusta toimintansa aloitti uusi Kansallinen lääkehoidon kehittämisverkosto, jossa on mukana 75 eri organisaatiota. Kehittämisverkosto on Suomen laajin lääkealan verkosto, jonka tavoitteena on säilyttää aiempien verkostojen hyvät käytännöt ja osaaminen, mutta vahvistaa samalla yhteistyön jatkuvuutta ja vaikuttavuutta. Kehittämisverkosto panostaa ensimmäisenä toimintavuotenaan yhteisen, uuden strategian laadintaan, mikä antaa suuntaa muuttuvassa toimintaympäristössä tehtävälle yhteistyölle. Strategian valmistuttua verkostoon kutsutaan mukaan lisää toimijoita.
Fimealle verkostot eivät ole vain tapa tehdä yhteistyötä – ne tarjoavat viranomaiselle myös mahdollisuuden oppia ja uudistua. Tämä haaste on jälleen otettu vastaan. Uskon, että tämän kokonaisuuden tulokset näkyvät meille kaikille parempana järkevän lääkehoidon toteutumisena.
Päivi Kiviranta, FT
Kehittämisasiantuntija, jaostopäällikkö, Tieto- ja kehittämispalvelut -vastuualue
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea