Lääkehoidon tietopaketit

Tietopaketin tarkoitus 

Tietopaketin tarkoituksena on perehdyttää lääkityslistaan ja sen ylläpitämisen tärkeyteen. Materiaali sopii sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, että lääkkeiden käyttäjille. Tietopakettia voi hyödyntää esimerkiksi auttaessa potilasta tekemään itselleen lääkityslistaa.

Tulevaisuudessa kehitteillä oleva Kanta-palveluiden valtakunnallinen lääkityslista-toiminto tulee helpottamaan ajantasaisen lääkityslistan ylläpitoa. Tämä ei kuitenkaan poista ammattilaisten vastuuta siitä, että potilaan lääkitystiedot ovat oikein tietojärjestelmissä. Tarkoitus on, että myös potilas itse voi tulevaisuudessa täydentää tietojaan Omakanta-palvelun välityksellä. Ennen valtakunnallisen lääkityslistan valmistumista lääkitystietojen ajantasaisuudesta on huolehdittava potilastietojärjestelmäkirjausten ja potilaan mukana kulkevan lääkityslistan avulla – yhteinen vastuu asiasta on potilaalla ja terveydenhuollon ammattilaisella.

Haasteet ajantasaisen lääkitystiedon ylläpitämisessä

Yksi merkittävimmistä lääkitysturvallisuuden haasteista on potilaan ajantasaisen lääkitystiedon puuttuminen. Terveydenhuollossamme on käytössä useita tietojärjestelmiä, eikä tieto lääkitykseen tehdyistä muutoksista aina siirry potilaan mukana hoitopaikasta toiseen. Kantapalvelut mahdollistavat sähköisten resepti- ja potilastietojen tarkastelun kaikissa terveydenhuollon yksiköissä – ellei potilas ole kieltänyt tietojensa näkymistä. Toisaalta sähköinen reseptikään ei takaa ajantasaista tietoa potilaan lääkityksestä. Joskus reseptillä määrätty lääke ei todellisuudessa ole käytössä tai potilaan käyttämä annos eroaa reseptiin kirjatusta. Reseptilääkkeiden lisäksi tieto käytetyistä itsehoitolääkkeistä ja ravintolisistä on tärkeää turvallisia hoitopäätöksiä tehtäessä. 

Mikä on lääkityslista? 

Lääkityslistalla voidaan tarkoittaa tietojärjestelmässä olevaa tietoa potilaalle määrätyistä ja käytössä olevista reseptilääkkeistä. Lääkityslistalla voidaan tarkoittaa myös potilaan itse ylläpitämää listausta kaikista käyttämistään lääkkeistä.

Potilaan itse ylläpitämä lääkityslista voi olla käsin paperille tai esimerkiksi potilasjärjestön tuottamalle lomakkeelle kirjoitettu – tai täydennetty potilastietojärjestelmästä tulostettuun reseptilääkkeiden listaukseen. Myös internet-pohjaisia lääkityslistoja ja mobiilisovelluksia on olemassa. 

Lääkityslistalle kootaan tiedot kaikista käytössä olevista resepti- ja itsehoitolääkkeistä sekä ravintolisistä annoksineen ja käyttötarkoituksineen. Lääkityslista on tiedonlähde terveydenhuollon ammattilaiselle, mutta auttaa myös lääkkeen käyttäjää tuntemaan lääkkeensä ja niiden käyttötarkoitukset. Potilaan mukana kulkeva lista on turvana akuuteissa hoitotilanteissa, joissa ei itse pysty lääkitystään kertomaan – siksi jokainen lääkkeitä käyttävä – ja erityisesti monilääkitty – tarvitsee lääkityslistan. Lääkityslista turvaa ajantasaisten lääkitystietojen siirtymistä potilaan mukana.

Miten tarkistan lääkityslistan ajantasaisuuden yhdessä potilaan kanssa?

Lääkityslistan ajantasaistaminen on tarkoituksenmukaisinta sovittaa paikalliseen hoitoprosessiin. Ajantasainen lääkitystieto ei yleensä selviä tietojärjestelmistä vaan vaatii aina potilaan tai omaisen haastattelun. Kysy aina potilaalta, onko hänellä listaa käyttämistään lääkkeistä. Haastattelun tueksi on hyvä selvittää voimassa olevat reseptit sekä potilastietojärjestelmään kirjatut tiedot. Myös potilaan mukana pitämässä listassa voi olla täydennettävää. Hoitava lääkäri vastaa aina ajantasaisen lääkityslistan vahvistamisesta potilastietojärjestelmiin.
 

• Kerro potilaalle, mikä lääkityslista on ja miksi hänellä tulisi sellainen olla. 
• Auta potilasta tekemään itselleen lääkityslista. 
• Kehota potilasta päivittämään listaa aina, kun lääkityksessä tapahtuu jokin muutos. 
• Päivitä lääkityslistaa yhdessä potilaan kanssa. 

 

Jokaisesta lääkkeestä selvitetään nimi, annos, ottoajankohta ja käyttötarkoitus. Jos käyttötarkoitus on potilaalle epäselvä, on tässä yhteydessä helppo keskustella asiasta hänen kanssaan. Itsehoitolääkkeitä ja ravintolisiä ei usein mielletä lääkkeiksi. Kerro potilaalle, että turvallisen hoidon toteutumiseksi tieto kaikista kotona käytetyistä valmisteista on välttämätöntä. 

Lääkityksen muistaminen on monelle haastavaa, joten haastattelussa kannattaa hyödyntää apukysymyksiä, esimerkiksi: 

• Teillä on sydänsairaus/astma/muistisairaus, onko siihen jokin lääke käytössä? 
• Kerroitte, että teillä on ollut närästystä/yskää/ummetusta, oletteko käyttänyt jotakin lääkettä siihen vaivaan? 
• Reseptissä lukee 1 tabletti 3 kertaa päivässä, käytättekö lääkettä tällä ohjeella? 
• Oletteko käyttäneet kenenkään muun lääkkeitä, esimerkiksi puolison tai tuttavan? 

Lue lisää

• Ajantasainen lääkityslista suomi -video (mp4)
  Videossa kuvataan lääkityslistan tarkoitus (kesto 1 minuutti 18 sekuntia). Video MP4-tiedostona ladattavissa hyödynnettäväksi esim. näytöillä.
• Ajantasainen lääkityslista (pptx)
  PowerPoint-esitys, joka kuvaa mitä tarkoitetaan ajantasaisella lääkityslistalla. Soveltuu lääkkeiden käyttäjille esitettäväksi. Päivitetty 8.11.2021.
• Lääkityslista (Fimea)
  Linkki Fimean verkkosivuille, josta löytyy lääkkeiden käyttäjille suunnattua tietoa lääkityslistan merkityksestä.
• Valtakunnallinen lääkityslista (THL)

  Linkki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuille, josta löytyy ammattilaisille suunnattua tietoa valtakunnallisen lääkityslistan toteutuksesta.

Tietopaketin tarkoitus

Tietopaketin tarkoituksena on esittää, miten moniammatillisia lääkehoidon arviointeja voidaan toteuttaa käytännössä. Materiaali sopii sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Mitä moniammatillisella lääkehoidon arvioinnilla tarkoitetaan?

Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta ja tarvittaessa arvioinnit ovat perusta järkevän lääkehoidon toteutumisessa. Arviointia voidaan suorittaa eri tasoilla joko yhden tai useamman terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. 
On olemassa erilaisia järkevää lääkehoitoa varmistavia käytäntöjä: 

• Lääkityslistan ajantasaisuuden tarkistus 
• Lääkityksen tarkistus 
• Lääkehoidon arviointi 
• Lääkehoidon kokonaisarviointi 

Lääkityslistan ajantasaisuuden tarkistuksen ja lääkityksen tarkistuksen voi tehdä terveydenhuollon ammattilainen yksin tai yhdessä muiden ammattilaisten kanssa. Lääkityslistan ajantasaisuuden tarkistuksessa tarkistetaan, vastaako potilaan todellisuudessa käyttämät lääkkeet lääkityslistalle kirjattuja tietoja. Lääkityksen tarkistuksessa puolestaan tarkistetaan vastaavatko lääkkeiden annostukset ja antoajankohdat hyväksyttyä hoitokäytäntöä, sekä selvitetään lääkkeiden mahdolliset päällekkäisyydet ja yhteensopimattomuudet. 

Tässä tietopaketissa keskitytään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyönä toteuttamaan lääkehoidon arviointiin ja lääkehoidon kokonaisarviointiin (jatkossa moniammatillinen lääkehoidon arviointi). Lääkehoidon arvioinnissa tehdään potilaan lääkehoidon tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden arviointi. Lääkehoidon kokonaisarviointi sisältää tämän lisäksi potilaan lääkehoidon toteuttamisen ja hoitoon sitouttamisen arvioinnin. Olennaista on harkita arvioinnin tarve, taso ja laajuus potilaan tarvetta vastaavaksi. Lääkäri vastaa aina tarvittavista lääkitysmuutoksista ja lääkehoidon kokonaisuudesta. 

Miksi moniammatillisia lääkehoidon arviointeja tarvitaan? 

Kansallisesti on tunnistettu, että lääkehoidon kokonaisuuden hallinnassa on usein puutteita. Tämä tarkoittaa sitä, että lääkärillä ei välttämättä ole tiedossaan potilaan kokonaislääkitystä, kun hän määrää uutta lääkettä. Usein lääkkeitä määrätään yhteen sairauteen tai oireeseen kerrallaan, eikä lääkehoidon kokonaisuudesta välttämättä ole suunnitelmaa tai selkeää vastuunjakoa siitä, kuka vastaa potilaan kokonaislääkityksestä. Moniammatillisen lääkehoidon arvioinnin avulla arvioidaan eri ammattilaisten osaamista ja asiantuntijuutta hyödyntäen potilaan lääkehoidon kokonaisuus ja laaditaan suunnitelma lääkehoidon onnistumisen tukemiseksi jatkossa. Potilaan lääkehoidon kokonaistilanne on helpompi hahmottaa ja lääkärin on helpompi tehdä lääkehoitoa koskevia päätöksiä. 

Varsinkin monisairailla ja -lääkityillä voi olla monenlaisia lääkehoidon toteutuksen ongelmia, joita pystytään tunnistamaan ja ratkaisemaan lääkehoidon arviointien avulla. Ongelmia voivat aiheuttaa esimerkiksi: 

• lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutukset 
• tilapäiseen käyttöön tarkoitettujen lääkkeiden jääminen säännölliseen käyttöön 
• päällekkäislääkitykset 
• lääkkeen liian tiheä tai harva annostelu 
• huono hoitoon sitoutuminen 

Moniammatillisten lääkehoidon arviointien toteutus 

Moniammatillinen lääkehoidon arviointi soveltuu hyvin esimerkiksi kotihoitoon ja palveluasumisen yksiköihin. On tärkeää oppia tunnistamaan ne potilaat, jotka hyötyvät lääkehoidon arvioinneista. Tällaisia voivat olla esimerkiksi iäkkäät tai monilääkityt potilaat, joilla on havaittu ongelmia lääkehoidon toteuttamisessa. Käytännöt kannattaa sopia paikallisesti toimijoiden kesken, jotta lääkehoidon arviointiprosesseista saadaan sujuvia ja jokaiselta ammattilaiselta saadaan se osaaminen ja asiantuntemus, mitä kulloinkin tarvitaan. 

Olennaista lääkehoidon arvioinneissa on kuulla potilaan kokemuksia lääkehoidon onnistumisesta ja ottaa ne huomioon moniammatillista lääkehoidon arviointia tehdessä. Moniammatilliseen tiimiin kuuluvat tyypillisesti ainakin lääkäri, sairaanhoitaja ja farmasian ammattilainen. Tarvittaessa mukaan kutsutaan asiakkaan hoitoon osallistuvia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia (esim. lähihoitaja) sekä asiakas ja hänen läheisensä. 

Moniammatillisia lääkehoidon arviointeja voi toteuttaa eri tavoin. Asiakkaan terveydentilasta, toimintakyvystä ja lääkehoidosta kerätään tietoa sekä potilastietojärjestelmistä että haastattelemalla asiakasta. Eri ammattilaiset voivat arvioida lääkehoidon toteutusta erikseen ja kirjata huomionsa esimerkiksi erilliseen raporttiin tai potilastietojärjestelmään. On myös mahdollista kokoontua tiiminä keskustelemaan potilaiden lääkehoidosta ja kirjata kaikkien ammattilaisten havainnot samalla kertaa. Tällöin lääkäri saa yhdellä tapaamisella kaiken tarvittavan tiedon käyttöönsä. Keskustelun tai raportin perusteella lääkäri tekee päätökset hoitoon tehtävistä muutoksista. Muutokset kirjataan hoitosuunnitelmaan ja niiden toteutuksesta ja seurannasta sovitaan.

Lääkehoidon arviointien määritelmät 

Määritelmät on kuvattu tarkemmin julkaisussa Moniammatillisuus ikäihmisten lääkkeiden järkevän käytön edistämisessä - Kansallinen selvitys ja suositukset. Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja 8/2016.

Lääkehoidon arviointi 

Lääkehoidon arviointi on lääkärin, tarvittaessa muun terveydenhuollon ammattihenkilön avustamana tekemä potilaan lääkehoidon tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden arviointi osana potilaan tutkimusta ja hoidon suunnittelua. (Huom. Muu terveydenhuollon ammattihenkilö voi olla kliininen farmakologi, erityiskoulutettu proviisori tai farmaseutti, tai muu erityiskoulutettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Sisältää lääkärin arvioimat tai vahvistamat tarvittavat korjaustoimenpiteet lääkehoitoon tai lääkärin vahvistuksen siitä, ettei korjaustoimenpiteitä tarvita. Sisältää tarvittaessa suunnitelman lääkitysmuutosten seurannaksi.) (mukaillen lähteestä Peura ym. 2007; Mäkelä-Bengs ym. 2015)

Lääkehoidon kokonaisarviointi 

Lääkehoidon kokonaisarviointi on kliinisten asiantuntijoiden ja / tai moniammatillisen ryhmän yhteistyönä tekemä lääkehoidon kokonaisuuden arviointi, joka tapahtuu hoitavan lääkärin päätöksellä lääkehoidon arvioinnin pohjalta ja sisältää lääkehoidon arvioinnin lisäksi lääkehoidon toteuttamisen ja hoitoon sitouttamisen arvioinnin potilaan kotona. (Huom. Kliinisiin asiantuntijoihin ja / tai moniammatilliseen ryhmään kuuluva henkilö voi olla lääkäri, kliininen farmakologi, erityiskoulutettu farmaseutti tai proviisori tai muu erityiskoulutettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Lääkehoidon arvioinnin ja potilaan kotona tehtävän arvioinnin lisäksi kartoitetaan lääkehoidon sosiaaliset ja taloudelliset edellytykset. Sisältää lääkärin vahvistamat tarvittavat korjaustoimenpiteet lääkehoitoon tai lääkärin vahvistuksen siitä, ettei korjaustoimenpiteitä tarvita. Sisältää myös suunnitelman lääkitysmuutosten seurannaksi.) (mukaillen lähteestä Peura ym. 2007; Mäkelä-Bengs ym. 2015)

Lääkityksen tarkistus 

Lääkityksen tarkistus on terveydenhuollon ammattihenkilön tekemä potilaan lääkityksen tarkistus, jossa tarkistetaan vastaavatko lääkkeiden annostukset ja antoajankohdat hyväksyttyä hoitokäytäntöä, sekä kartoitetaan lääkkeiden mahdolliset päällekkäisyydet ja yhteensopimattomuudet. (Huom. Terveydenhuollon ammattihenkilö voi olla sairaanhoitaja, proviisori tai farmaseutti. Ei sisällä lääkehoidon tarpeen, indikaation tai tarkoituksenmukaisuuden arviointia eikä korjaustoimenpiteitä lääkitykseen.) (mukaillen lähteestä Peura ym. 2007; Mäkelä-Bengs ym. 2015) 

Lääkityslistan ajantasaisuuden tarkistus 

Lääkityslistan ajantasaisuuden tarkistus on potilaan, hänen omaisensa tai sosiaali- tai terveydenhuollon toimijan yhdessä potilaan tai hänen omaisensa kanssa tekemä tarkistus, jossa tarkistetaan, vastaako potilaan käyttämä lääkitys lääkityslistalla olevia tietoja. (Mäkelä-Bengs ym. 2015) Moniammatillisuus/moniammatillinen yhteistyö Sosiaali- ja terveysalalla asiakaslähtöistä, tiimityöskentelyyn perustuvaa ja yhteisöllistä asiantuntijatyötä kutsutaan moniammatilliseksi yhteistyöksi (Isoherranen 2012). Siinä potilaan tulee olla keskiössä ja hänen ympärillään olevien sosiaali- ja terveydenhuoltoalan eri ammattilaisten tulee yhdistää osaamisensa potilaan hoidon onnistumiseksi. 

Lue lisää

• Lääkehoidon moniammatillinen arviointi -infograafi (kuva)
  Ytimekäs kuvasarja moniammatillisesta lääkehoidon arvioinnin toteutuksesta kotihoidossa.

• Moniammatillisuus ikäihmisten lääkkeiden järkevän käytön edistämisessä – kansallinen selvitys ja suositukset (Julkari)
  Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja: 8/2016. Raportissa kuvataan Fimean koordinoiman verkoston vuosina 2012–2015 tekemää työtä ja kehitettyjä moniammatillisia toimintamalleja. Lisäksi raportti esittelee kansallisia suosituksia siitä, miten iäkkäiden lääkehoidon järkeistämistä tulisi edistää moniammatillisesti.

• Lääkehoidon arvioinnin osaamistavoitteet farmaseuteille ja proviisoreille eri toimintaympäristöihin (Dosis)
  Dosis farmaseuttinen aikakauskirja 3/2017. Artikkelissa kuvataan, millaista osaamista tarvitaan eri tasoisiin arviointeihin.

Tietopaketin tarkoitus

Tietopaketin tarkoituksena on tarjota tietoa lääkehoidon seurannan merkityksestä ja antaa konkreettisia työkaluja hyödynnettäväksi päivittäiseen työhön sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, mukaan lukien organisaatioiden johdolle. Lisäksi tietopaketissa on lääkkeiden käyttäjille suunnattua materiaalia.

Mitä lääkehoidon seurannalla tarkoitetaan? 

Lääkehoidon seurannan tarkoitus on selvittää lääkehoidon vaikutukset, varmistaa hoidon onnistuminen, arvioida lääkehoidon kokonaisuutta, selvittää pitkäaikaissairaan kokemukset lääkehoidosta, neuvoa ja ohjata pitkäaikaissairasta hänen tarpeidensa mukaan sekä kertoa luotettavista lääketiedon lähteistä. Lääkehoidon seurannan tukena on ajantasainen lääkityslista.

Eri ammattilaisten ja pitkäaikaissairaan rooli 

Lääkäri seuraa pitkäaikaissairaan hoidon onnistumista määräaikaistarkastuksien ja - tutkimuksien avulla. Myös hoitohenkilökunta seuraa ja dokumentoi pitkäaikaissairaan vointia, lääkehoidon toteutumista ja välittää tietoa pitkäaikaissairaan voinnissa tapahtuvista muutoksista lääkärille. Hoitohenkilökunta osallistuu myös pitkäaikaissairaan voinnin ja toimintakyvyn selvittämiseen. Terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä on varmistaa, että pitkäaikaissairas tuntee lääkehoitonsa tavoitteet ja tietää miten lääkehoidon vaikutuksia voi seurata. 

Lääkemääräykset ovat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta voimassa kaksi vuotta. Tämä voi olla hoitotasapainossa olevalle pitkäaikaissairaalle terveydenhuollon kontrollikäyntien väli. Pitkäaikaissairaat asioivat apteekissa tyypillisesti noin neljä kertaa vuodessa, koska lääkkeitä voidaan toimittaa korvattuna korkeintaan kolmen kuukauden annos kerrallaan. Näin ollen myös apteekin farmaseuttisella henkilökunnalla on tärkeä rooli seurata, kuinka pitkäaikaissairas käyttää lääkettään, onko lääke vaikuttanut toivotulla tavalla ja onko pitkäaikaissairas havainnut ongelmia lääkettä käyttäessään. Tarvittaessa apteekista ohjataan ottamaan yhteyttä hoitavaan lääkäriin. 

Myös pitkäaikaissairaalla itsellään on merkittävä rooli lääkehoidon seurannan onnistumisessa. Pitkäaikaissairaan omaseurannan tulokset, havainnot ja kokemukset ovat tietoa, jota ei potilasrekistereistä, lääkemääräyksistä tai laboratoriotuloksista voida havaita. Pitkäaikaissairaan on tärkeä kertoa voinnissaan tapahtuneista muutoksista, lääkkeiden vaikutuksista sekä mahdollisista ongelmista terveydenhuollon ammattilaisille. Läheisillä ja omaishoitajilla on tärkeä merkitys lääkehoidon onnistumisen seurannassa erityisesti silloin, kun pitkäaikaissairas ei pysty huolehtimaan lääkehoidostaan omatoimisesti.

TKOK-muistisääntö lääkehoidon seurantaan 

TKOK-muistisäännön avulla terveydenhuollon ammattilainen voi helposti ja nopeasti potilaalta kysymällä saada selville sujuuko lääkehoito suunnitelmien mukaan. Kustakin teemasta kysytään asiaa selvittävä kysymys: 

T=teho (Miten lääkehoito tehoaa?) 

K=käyttö (Lääkkeen todellinen käyttö) 

O=ongelmat (Lääkehoidon mahdolliset ongelmat) 

K=kontrollit (Miten lääkehoidon kontrolleja toteutetaan?) 

Mitä hyötyä hyvin toteutetusta lääkehoidon seurannasta on? 

Hyvin toteutettu lääkehoidon seuranta parantaa hoitotuloksia. Tutkimusten mukaan esimerkiksi verenpaineen tai verensokerin säännöllinen seuranta parantavat hoitotasapainoa ja hoitoon sitoutumista. Seurannan avulla voidaan myös havaita lääkehoidon ongelmia, kirkastaa lääkehoidon tavoitteita ja parantaa hoitomotivaatiota. 

Lue lisää

• Lääkehoidon seuranta TKOK-mallin avulla (pdf)
  Kuva TKOK -muistisäännön eri osa-alueista (Teho, Käyttö, Ongelmat, Kontrollit). Muistisääntö on Leena Saastamoisen väitöskirjasta (epublications). Muistisäännön kysymykset soveltuvat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi myös lääkkeen käyttäjän itsensä pohdittavaksi.

• Infograafi lääkehoidon seurannan toteuttamisesta organisaatioissa (pdf)
  Kuvaus siitä, miten järkevää lääkehoitoa voidaan edistää organisaatiotasolla. Soveltuu etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden johdolle.

• Järkevän lääkehoidon elementit (pdf)
  Terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu kuvaus järkevän lääkehoidon elementeistä.

• Kuvaus terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja pitkäaikaissairaan roolista lääkehoitoprosessissa (pdf)
  Lääkeinformaatioverkostossa laadittu kuvaus eri toimijoiden roolista lääkehoitoprosessin eri vaiheissa, mukaan lukien lääkehoidon seurannassa.

• Ohjeita turvalliseen lääkehoitoon (Fimea)
  Linkki Fimean verkkosivuille, josta löytyy lääkkeiden käyttäjille suunnattua tietoa turvallisesta lääkehoidosta. Sivuilta löytyy mm. Lääkehoidon onnistumisen tarkistuslista LOTTA, jonka avulla lääkkeiden käyttäjä voi itse varmistaa, onko lääkehoito kunnossa.

Tietopaketin tarkoitus

Tietopaketin tarkoituksena on tarjota lääkeinformaatiota biosimilaareista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä lääkkeiden käyttäjille. Materiaalia voi hyödyntää esimerkiksi itseopiskelussa ja potilasneuvonnassa.

Mitä ovat biologiset lääkkeet? 

Biologinen lääke on lääke, joka sisältää yhtä tai useaa vaikuttavaa ainetta, joka on biologinen aine ja biologisen lähteen valmistama tai sellaisesta peräisin. Biologiset lääkevalmisteet ovat kaikkein nopeimmin kasvava lääkeryhmä. Niihin luetaan muun muassa rokotteet, verivalmisteet (esim. hyytymistekijät), allergeenit, polysakkaridit (esim. Hepariini) ja yhdistelmä-DNA-tekniikalla tuotetut valmisteet (proteiinit, esim. insuliinit, vasta-aineet). Ryhmän uusimpina tulokkaina ovat niin sanotut kehittyneissä terapioissa käytettävät lääkkeet: geeni- ja soluterapiatuotteet ja kudosmuokkaustuotteet.

Biologiset lääkkeet ovat usein suurimolekyylisiä ja ne ovat rakenteeltaan monimutkaisempia kuin kemialliset lääkkeet. Rakenteen monimutkaisuudesta ja tuotantotavasta johtuen biologisen lääkkeen eri valmistuserien välillä voi ilmetä jonkinasteista luontaista vaihtelua.

Biologisia lääkkeitä kehitettiin aiemmin lähinnä harvinaissairauksiin, mutta nykyään niitä on enenevässä määrin tarjolla myös yleisten sairauksien, kuten diabeteksen, reumasairauksien, tulehduksellisten suolistosairauksien, astman ja syövän hoitoon. Biologisilla lääkkeillä uskotaan olevan erittäin merkittävä asema tulevaisuuden lääkehoidossa, sillä jo puolet kehitteillä olevista lääkkeistä on biologisia valmisteita. 

Mitä ovat biosimilaarit? 

Biosimilaari on biologinen lääke, joka on kehitetty samankaltaiseksi ja vertailukelpoiseksi alkuperäislääkkeenä tunnetun biologisen viitevalmisteensa kanssa. Biosimilaarilääke sisältää samaa vaikuttavaa ainetta kuin alkuperäislääke, mutta sen eri versiota. Biosimilaari on yhtä tehokas, turvallinen ja laadukas kuin sen viitevalmiste. Valmisteet ovat siis keskenään hoidollisesti samanarvoisia ja vaihtokelpoisia terveydenhuollon ammattilaisen valvonnassa. Alkuperäislääkkeen annostus, varoitukset ja varotoimenpiteet koskevat pääsääntöisesti myös sen biosimilaaria.

Biosimilaarin ja alkuperäislääkkeen välillä esiintyy aina pieniä eroavaisuuksia, jotka johtuvat biologisten lääkkeiden tuotantotavasta. Eroavaisuudet vastaavat sellaisia muutoksia, joita syntyy biologisten alkuperäislääkkeiden tuotantoprosessien muutoksissa lääkkeen eri valmistuserien välille. Tällaisten muutosten viranomaisarvioinneista on EU:ssa kokemusta jo vuosikymmenten ajalta.

Biosimilaarilääkkeen myyntilupaa haettaessa on osoitettava, että mahdolliset eroavaisuudet biosimilaarin ja sen viitevalmisteen välillä eivät vaikuta biosimilaarin tehoon tai turvallisuuteen. Biosimilaareja on ollut EU:ssa markkinoilla jo kymmenen vuoden ajan eikä yhtään biosimilaaria ole jouduttu vetämään pois markkinoilta teho- tai turvallisuusongelmien vuoksi. 

Lue lisää

• Biologiset lääkkeet (Fimea)
  Syventävää tietoa biologisista lääkkeistä Fimean Lääketurvallisuus ja -tieto osiossa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.

• Biosimilaarit (Fimea)
  Syventävää tietoa biosimilaareista Fimean Lääketurvallisuus ja -tieto osiossa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.

• Biosimilaarien käyttöönotto Suomessa – Lääkäreiden näkemyksiä (Julkari) Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja: 4/2019
  Tutkimushanke lääkäreiden näkemyksistä biosimilaarien käyttöönotosta Suomessa. Tutkimuksessa haastateltiin dermatologeja, gastroenterologeja, reumatologeja ja diabetologeja vuonna 2018.

• Biologisten lääkkeiden lääkevaihto apteekeissa: Näkemyksiä mahdollisesta lääkevaihdosta ja siihen liittyvistä lääkitysturvallisuustekijöistä (Julkari) Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja: 5/2019.
  Tutkimushanke biologisten lääkevalmisteiden lääkevaihdosta apteekeissa. Tutkimuksessa haastateltiin lääkealan sidosryhmiä ja potilasjärjestöjä syksyllä 2018.

• Fimean selkotiivistelmä biosimilaareista (pdf)
  Tietoa lääkkeiden käyttäjille selkokielellä, mitä biologiset lääkkeet ja biosimilaarit ovat ja mihin niitä tarvitaan.

• EU:n potilasopas biosimilaareista (pdf)
  Lääkkeiden käyttäjille suunnattua tietoa biosimilaarilääkkeistä.

Tietopaketin tarkoitus

Tietopaketin tarkoituksena on auttaa kotihoidon yksiköitä Iäkkään lääkehoidon riskien arviointimittarin käyttöönotossa ja siten edistää sen hyödyntämistä.

Kotihoidon lähi- ja perushoitajat ovat avainasemassa lääkehoitojen hyötyjen ja haittojen seurannassa ja lääkitysongelmien toteamisessa. Tietopaketin ydin onkin Helsingin yliopistossa hoitajien työn avuksi kehitetty iäkkään lääkehoidon riskien arviointimittari. Lisäksi tietopaketissa on organisaatiotason kehittämiseen suunnattua materiaalia. Arviointimittarin käyttö hyödyttää kotihoitoyksikköjen toimintaa tuomalla lisää yhtenäisyyttä lääkehoitojen seurantakäytäntöihin.

Lisäksi tietopaketissa esitellään lääkkeiden käyttäjille suunnattu Lääkehoidon onnistumisen LOTTA-tarkistuslista ja annetaan ammattilaisille ohjeita sen hyödyntämiseen omilla potilailla tai asiakkailla.

Miksi iäkkäiden lääkehoidon ongelmien tunnistaminen on tärkeää? 

Iäkkäiden lääkehoidoissa on monia erityispiirteitä. Sopiva lääkeannos voi olla pienempi kuin työikäiselle tarkoitettu. Lääkehaitat ja lääkkeiden haitalliset yhteisvaikutukset saattavat heikentää toimintakykyä: muisti katkeilee, tasapaino horjuu, tapahtuu kaatumisia, väsymys tai sekavuus valtaa mielen, eikä päivittäinen elämä suju. Lääkehaittojen ja muiden lääkehoidon ongelmien toteaminen ja poistaminen ovat tärkeitä iäkkäiden toiminnan edistämiseksi. 

Yli 65-vuotiaiden riski joutua lääkehaitan tai muun lääkehoitoon liittyvän ongelman vuoksi sairaalaan on moninkertainen heitä nuorempiin verrattuna. Myös vakavat lääkehaitat kasaantuvat iäkkäille. On arvioitu, että yli puolet iäkkäiden lääkehaittatapahtumista ja lääkehoidon ongelmista olisi estettävissä muun muassa oikeilla lääke- ja annosvalinnoilla sekä lääkehoitojen huolellisella seurannalla. 

Säännöllisen kotihoidon piirissä on yhä huonokuntoisempia, monisairaita ja monia lääkkeitä samanaikaisesti käyttäviä iäkkäitä. Kotihoidon lähi- ja perushoitajat ovat avainasemassa lääkehoitojen hyötyjen ja haittojen seurannassa ja lääkitysongelmien toteamisessa. 

Minkälainen on iäkkään lääkehoidon riskien arviointiin kehitetty arviointimittari?

Helsingin yliopistossa on kehitetty hoitajien työn avuksi Iäkkään lääkehoidon riskien arviointimittari. Mittari sisältää 18 iäkkään lääkehoidon ja sen toteutusprosessin riskejä arvioivaa kysymystä. Mittarin käyttöönotto edellyttää lyhyttä toimipaikkakohtaista perehdytystä. Lomakkeen täyttäminen tapahtuu yhdessä asiakkaan ja/tai hänen läheisensä kanssa normaalin kotikäynnin yhteydessä ja se vie aikaa kymmenisen minuuttia. 

Lääkehoitoihin liittyvien haittojen ja ongelmien tunnistamisen ja ratkaisemisen lisäksi mittarin käyttö hyödyttää kotihoitoyksikköjen toimintaa tuomalla lisää yhtenäisyyttä lääkehoitojen seurantakäytäntöihin. Lisäksi se edistää geriatrisen lääkehoidon osaamista ja yhteistyötä kotihoidossa työskentelevien ammattilaisten välillä. Perimmäisenä tavoitteena on kotihoidossa olevien iäkkäiden lääkitysturvallisuuden parantaminen.

Lue lisää

• Iäkkään lääkehoidon riskien arviointimittari (pdf) 
  Tulostettava ja täytettävä pdf-lomake. Mittari auttaa tunnistamaan hoidollisesti merkittävät lääkitysongelmat ja on tarkoitettu lähi- ja perushoitajien käyttöön normaalien kotikäyntien yhteydessä.

• Iäkkään lääkehoidon riskien arviointimittari - koulutusversio (pdf) 
  Lomakkeesta löytyvät selitteet arviointimittarissa oleviin riskikohtiin (miksi kyseinen asia aiheuttaa riskiä lääkehoidon ongelmien ja lääkehaittojen syntymiselle).

• Iäkkään lääkehoidon riskien arviointimittari -infograafi (jpg) 
  Ytimekäs kuvasarja kertoo, kuinka Iäkkään lääkehoidon riskien arviointimittari voidaan ottaa käyttöön kotihoidossa.

• Infograafia tukeva yksityiskohtaisempi kuvaus mittarin käyttöönoton vaiheista (pdf) 
  Kuvaus lähihoitajien käyttöön tarkoitetusta ”Iäkkään lääkehoidon riskien arviointimittarin” käyttöönotosta kotihoidon toimintayksikössä.

• Tutkimusprojektissa kertyneitä kokemuksia Iäkkään lääkehoidon riskien arviointimittarin käytöstä (pdf) 
  Kuvaus Lohjan koordinoidusta moniammatillisesta toimintamallista kotihoidossa olevien iäkkäiden lääkehoidon hallintaan.

• Lääkehoidon onnistumisen tarkistuslista LOTTA - 8 kysymystä lääkehoidostasi (pdf) 
  Lääkkeiden käyttäjille suunnattu tarkistuslista, jonka avulla voi tarkastaa itse tai yhdessä läheisen kanssa, onko lääkehoito kunnossa. Jos vastaa useaan kysymykseen ”kyllä” tai ”en osaa sanoa”, neuvotaan ottamaan yhteyttä apteekkiin, lääkäriin tai hoitajaan. Julkaistu maaliskuussa 2020.

• Lääkehoidon onnistumisen tarkistuslista LOTTA - Ohjeet LOTTA-tarkistuslistan käyttöön (pdf)
  Lääkkeiden käyttäjille suunnattu ohje LOTTA-tarkistuslistan käyttöön. Julkaistu maaliskuussa 2020.

• Lääkehoidon onnistumisen tarkistuslista LOTTA - tausta ja perustelut ammattilaisille (pdf)
  Terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu taustoitus LOTTA-tarkistuslistan käyttöön. Julkaistu maaliskuussa 2020.