Potilasneuvottelukunnalta tärkeitä huomioita kansallisen lääkityslistan kehittämiseen

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean potilasneuvottelukunta kokoontui nykymuodossaan viimeiseen tapaamiseensa 29.10.2025. Mukana oli etäyhteyksin yli 30 osallistujaa vammais- ja potilasorganisaatioista sekä Fimeasta.

Tapaamisessa kuultiin ajankohtaiskatsauksia useista lääkealan ajankohtaisista teemoista, kuten EU-lääkelakipaketista, sosiaali- ja terveysministeriön Lääkkeet ja apteekkitalous -hankkeen etenemisestä sekä Kanta-lääkityslistan etenemisestä. Esittelyssä oli myös tuore tutkimus lääkehoidon taakasta pitkäaikaisessa lääkehoidossa.

Odotukset kansallisesta lääkityslistasta ovat korkealla

Johanna Palvimo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoi valtakunnallisen Kanta-lääkityslistan käyttöönoton etenemisestä. Kanta-lääkityslistan tavoitteena on koota kaikki lääkitystiedot yhteen paikkaan ja parantaa tiedon ajantasaisuutta sekä potilasturvallisuutta. Käytännössä tämä vähentää päällekkäistä kirjaamista ja mahdollistaa niin asiakkaalle kuin kaikille hoitoon osallistuville yhtäaikaisen näkymän ajantasaiseen lääkitykseen. Kanta-lääkityslista otetaan käyttöön vuonna 2027.

Potilasjärjestöt pitävät Kanta-lääkityslistan käyttöönottoa erittäin tärkeänä ja odottavat sen helpottavan sekä ammattilaisten että potilaiden arkea. Järjestöt esittivät kommenttipuheenvuoroissaan lääkityslistan kehittämiseksi konkreettisia ehdotuksia, kuten ambulanssin henkilökunnan antamien lääkitysten kirjaamista lääkityslistalle.

Lähes puolet suomalaisista pitkäaikaissairaista kokee lääkehoidon kuormittavaksi

Leena Saastamoinen Fimeasta esitteli tuoreen tutkimuksen, jossa selvitettiin kokemusta lääkehoidon taakasta pitkäaikaissairailla. Lähes puolet (44 prosenttia) väestökyselyyn vastanneista pitkäaikaista sairautta sairastavista koki lääkehoitonsa kuormittavaksi. Kuormitus oli yleisintä henkilöillä, joilla oli diabetes, sydänsairaus, reuma tai muu tuki- ja liikuntaelinsairaus. Eniten kuormitusta aiheuttivat terveydenhuoltoon liittyvät tekijät, kuten hoidon pirstaleisuus ja lääkekustannukset, sekä lääkkeiden haittavaikutukset tai huoli niistä.

Potilasjärjestöjen kommenttipuheenvuorot vahvistivat tutkimuksen havaintoja. Esimerkiksi taloudelliset haasteet vaikuttavat lääkkeiden hankintaan. Lisäksi esiin nousi yhtenäisten käytäntöjen luominen hyvinvointialueille hoitopolussa ja lääkkeiden määräämisessä.

Lääkkeisiin liittyvä lainsäädäntö muuttumassa lähivuosina Suomessa ja Euroopassa

Anna Siira Fimeasta esitteli EU:n laajaa lääkelakipakettia, jonka tavoitteena on edistää lääkekehitystä, varmistaa lääkkeiden saatavuus ja kohtuuhintaisuus sekä keventää hallinnollista taakkaa. Tällä hetkellä lääkelakipaketti on niin sanotussa trilogivaiheessa, jossa komissio, parlamentti ja neuvosto etsivät kompromissia omien esitystensä välillä. Lakipaketin etenemisen aikataulu riippuu tämän neuvottelun etenemisestä.  

Aleksi Westerholm STM:stä esitteli Lääkkeet ja apteekkitalous -hankkeen tilannetta. Hankkeessa tavoitteena on muun muassa uudistaa apteekkitaloutta, mahdollistaa tiettyjen itsehoitolääkkeiden myynti apteekkien ulkopuolella ja sujuvoittaa lääkkeiden toimittamista. 

Fimean koordinoimat kansalliset verkostot yhdistetään vuoden 2026 alusta

Fimean koordinoimat kansalliset verkostot - Lääkeinformaatioverkosto, Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkosto ja Fimean potilasneuvottelukunta - yhdistetään vuoden 2026 alusta yhdeksi laajaksi verkostoksi. 

Yhdistämisellä tavoitellaan entistä vaikuttavampaa yhteistyötä rationaalisen lääkehoidon, lääkkeiden käyttäjien osallisuuden, luotettavan lääkeinformaation sekä näihin teemoihin liittyvän tutkimuksen edistämiseksi. 

Lue lisää

Fimean koordinoimat kansalliset verkostot yhdistetään vuoden 2026 alusta