Tiedä mitä tilaat pukinkonttiin

Joulun aika on yksi tavaran tilaamisen sesongeista. Terveys- ja kauneustuotteet ovat yksi yleinen lahjaidea pukinkonttiin. Tämä tuotealue sisältää paljon tuotteita, jotka saattavat olla lääkkeeksi tai lääkinnälliseksi laitteiksi luokiteltuja. Ja sitten on koko joukko tuotteita, joilla väitetään olevan lääkkeellisiä tai ylipäätään parantavia ja hyvinvointia kohentavia vaikutuksia. 

Turvallisesta kauneuden tai terveydenhoidosta ei aina ole takeita sen perusteella, mitä sanotaan pakkauksen kyljessä, mainoksissa tai verkkosivuilla. Tuotevalikoimaa on ostettavissa niin Suomessa kivijalkaliikkeistä ja verkosta kuin tilattavissa melkeinpä mistä maailman maasta tahansa. Mistä tietää, mikä on turvallista?

Miksi viranomainen huolehtii pukinkonttiin menevistä tuotteista?

EU:n markkinavalvonta-asetuksen mukaan jäsenvaltioiden on järjestettävä ja toteutettava markkinavalvontaa omalla alueellaan. Lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden markkinoinnista säädetään vielä tarkemmin näitä koskevissa kansallisissa ja EU-lainsäädännössä. Viranomaisen tehtävänä on valvoa, että lakia noudatetaan. Viranomainen ei toki pysty esimerkiksi kaikkia eri medioissa esiintyviä mainoksia seuraamaan, mutta onneksi kenttä toimii myös itse: saamme ilmiantoja mainonnan ylilyönneistä. Kansalaisten turvallisuuden lisäksi yhteisten pelisääntöjen noudattaminen takaa myös kaikille toimijoille sen, että kukaan ei saa itselleen väärään mainontaan pohjautuvia perusteettomia kilpailuetuja.  

Suomalainen luottaa viranomaisiin 

Digiturvabarometrin 2025 mukaan meillä suomalaisilla luottamus viranomaisiin on edelleen vahvaa: meistä 87 % luottaa. Hyvä näin. Luottavaisessa yhteiskunnassa tuntuu turvalliselta elää. Sama barometri kertoo, että luottamuksemme digitaaliseen turvallisuuteen on kuitenkin heikentynyt. Erityisesti digihuijaukset koetaan uhkiksi ja tekoälyn nopea kehitys herättää huolta.

Digihuoli on aiheellinen. Tuotemarkkinointia tehdään jos jonkinlaisin keinoin ja kyseenlaisella moraalilla. Kauneus- ja terveystuotteiden mainokset lupaavat terveys- ja hyvinvointihyötyä laidasta laitaan. Lisäksi liikkeellä on suoranaisia huijauksia, kuten lääkeväärennöksiä. Tukeaksemme kansalaisten medianlukutaitoa kampanjoimmekin näistä aika ajoin. 

Parantaako nettituote syövän? Kenen on vastuu, jos ei parannakaan?

Vain lääkkeitä saa markkinoida lääkkeinä.Reseptilääkkeitä, kuten syöpälääkkeitä, ei saa markkinoida väestölle lainkaan.  Muita tuotteita kuin lääkkeitä markkinoitaessa ei lääkkeellisiä väittämiä saa edes esittää. 

Olen nähnyt mainontaa, jossa tietyn tuotteen kerrotaan parantavan syövän lisäksi sydän- ja verenkiertoelinten sairauksia, migreenin, kuukautiskivut, masennuksen ja koko joukon ihotauteja. 

Kannattaa kuitenkin muistaa, että ihan perusbiologian, fysiologian ja lääketieteen oppien mukaan on varsin utopistista esittää, että mikään yksi lääke kaikkia ihmisen vaivoja parantaisi. Lemmikkien omistajille todettakoon, että sama pätee eläimiin. 

Lisäksi on hyvä huomata, että sen lisäksi, että tuote ei kenties paranna vaivojasi mainoksessa luvatulla tavalla – eli on tehoton – voi tuote olla suorastaan haitallinen. Itse en ottaisi sitä terveysriskiä, että käyttäisin lääkinnällistä laitetta, jolla ei ole CE-merkintää, tai lääkettä, joka ei ole EU:n lääkeviranomaisten hyväksymä. 

Vastuunäkökulma on toinen huomionarvoinen riski. Vastuullisen tahon jäljittäminen ja oikeudellisten toimien käynnistäminen voi olla haastavaa erityisesti EU:n ulkopuolisten toimijoiden kohdalla. Jos vielä sattuisit tilaamaan tuotteen EU:n ulkopuolelta tarkoituksenasi myydä sitä eteenpäin, sinut voitaisiin katsoa tuotteen maahantuojaksi. Tällöin vastuussa myymäsi tuotteen turvallisuudesta olisit sinä itse.

Kenen on siis vastuu, jos ostaa netistä tuotteen, jonka markkinointilupaukset eivät täyty? Vastuu on jokaisella itsellään. Viranomainen tekee parhaansa oikean tiedon levittämiseksi, mutta jokainen vastaa omista ostopäätöksistään itse. Siinä, missä sinä voit luottaa viranomaiseen, niin anna viranomaisen luottaa sinuun – kanna oma vastuusi.

Onko lääkkeen tilaaminen nettikaupasta ok? 

Nykyisessä globaalissa, verkkotilaamisen nopeassa ja helposti saavutettavassa maailmassa on täysin ymmärrettävää, että suhtautumisemme erilaisten kulutustuotteiden, terveystuotteiden, lääkkeiden ja muiden lääkinnällisten tuotteiden tilaamiseen saattaa samankaltaistua. Kun kaikenlaisen tavaran globaali tilaaminen on arkipäiväistynyt, voi tämä arkipäiväistymisen tunne siirtyä myös lääkkeellisiin tuotteisiin ja sitä myötä ajatukseen, että näidenkin nettitilaaminen olisi turvallista ja sallittua. 

Tämän ilmiön johdosta Euroopan lääkevirastojen johtajien videoviesti ”Lääkkeet eivät ole karkkeja” olikin oikein tervetullut. Tämä ”Medicines are not sweets” -kampanja oli samalla ensimmäinen Euroopan lääkevirastojen verkoston yhteinen viestintäkampanja, joka näkyi yhteisin viestein EU-jäsenmaissa. Yksi kampanjan ydinviesti oli, että lääkkeillä on aina sekä hyötyjä että haittoja, ja että tämä tieto löytyy pakkausselosteesta. 

On hyvä myös muistaa, että ulkomaisista verkkoapteekeista tilattaessa on huomioitava lääkkeiden maahantuontia koskevat rajoitukset. Lääkkeiden hankkiminen ja vastaanottaminen postitse Euroopan talousalueen ulkopuolelta on kielletty. Tässä voi myös syyllistyä laittomaan lääkekauppaan, jos tilattu valmiste sisältääkin Suomessa lääkkeeksi katsottavia aineita.

Mikä olisi hyvä uudenvuodenlupaus?

Hyvä uudenvuoden lupaus on sellainen, joka parantaa sinun, läheistesi ja lemmikkiesi hyvinvointia. Tarjoan sinulle tähän yhden listan.

• Tarkista, mitä ostat: Onko kyse lääkkeestä, ravintolisästä vai kosmetiikasta, ja miten tämä vaikuttaa tuotteen lailliseen tilaamiseen esimerkiksi ulkomailta Suomeen? Turvallisinta on tilata verkkotuotteita EU-alueelta kotimaisten tai eurooppalaisten jakelukanavien kautta. 
• Varmista valmisteen aitous ja laillisuus: Lääkkeitä tilattaessa varmista, että verkkopalvelu on laillinen apteekki. Myyntiluvalliset ja rekisteröidyt lääkevalmisteet löytyvät Fimean lääkehausta. Lääkinnällisiä laitteita tilatessasi varmista, että laitteessa on CE-merkintä sekä valmistajan tiedot. 
• Älä jaa tietojasi kevyin perustein: Epäilyttäviltä sivustoilta voi puuttua turvallinen maksamistapa tai toimitus.
• Hae tietoa luotettavista lähteistä: Arvioi kriittisesti internetistä löytyvän tiedon luotettavuutta esim. KATSE-listan avulla 

Jos tämä hyvän toiminnan -lupauslista ei ehdi uuteen vuoteen, niin eipä hätää: voit luvata tämän itsellesi myöhemminkin, mihin aikaan vuodesta tahansa. 

Piia Vuorela
Johtaja, Turvallisuus ja vaikuttavuus -vastuualue
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea