Miten käy oikealle lääketiedolle tekoälyaikana?

Lääke- ja terveysaiheinen sisältö on yksi suosituimpia aiheita internetissä. Se on aivan luonnollista, ihmisiä kiinnostaa oma ja läheisten hyvinvointi. Viranomaisen näkökulmasta tätä kiinnostusta voi tosin käyttää myös väärin. Tällöin ongelmaksi muodostuu tahallinen disinformaatio, tahaton väärä tieto sekä lääke- ja terveysaiheilla ratsastavat huijaukset.  
 
Viime vuoden aikana Fimea törmäsi useita kertoja tekoälygeneroituun sosiaalisen median huijauksiin. Osa huijauksista perustui kuluttajien harhauttamiseen olemattomilla tuotteilla. Toisissa pyrittiin esiintymään apteekkina. Huijaukseen lankeavat ihmiset joutuvat joko maksuvälinepetoksen uhriksi tai tilaavat itselleen lääkeväärennöksiä. Nämä ja muut tekoälygeneroidut huijaukset yleistyvät hurjaa vauhtia. Tutkimusten mukaan ne ovat myös tuottavia sosiaalisen median yhtiöille ja muodostavat huomattavan osan heidän liikevaihdostaan. On siis varsin epätodennäköistä että somessa leviävät huijaukset ainakaan vähenisivät tulevaisuudessa.  

Tietosaaste tahrii hakutuloksia 

Tekoälygeneroidun sisällön ei toki tarvitse olla rikollisin aikein tehtyä. Internetissä näkee yhä enemmän heikkolaatuisia sivustoja, joiden kaikki sisältö on luotu kielimalleilla. Usein kyseessä ovat huonolaatuiset käännökset esimerkiksi suomeksi muunkielisistä materiaaleista. Tarkoitus voi olla viaton – pyrkimys lisätä käyttäjäkuntaa omalle sisällölle – mutta tulos silti huono. Esimerkiksi terveysaiheissa huonolaatuinen käännös voi johtaa ikäviin väärinymmärryksiin. Konekäännetty sisältö harvoin sisältää myöskään taustatarkistuksia esimerkiksi sen suhteen, onko yhdessä maassa ravintolisänä myyty valmiste luokiteltu toisessa maassa lääkkeeksi.

Huonolaatuisia sivuja tehtaillaan usein helppojen mainosrahojen toivossa. Yleisesti käytetty termi ilmiölle on ”AI slop”, mutta ehkä vielä kuvaavampi käsite on tietosaaste (data pollution). Kuten oikeissa saasteissa, harva taho pyrkii tietoisesti saastuttamaan ympäristöä. Enemmän kyse on muun toiminnan sivutoimena tulevasta haitasta, jolla on silti vahingollisia ja kertyviä vaikutuksia.

Kuten ympäristöpäästöillä, myös tietosaasteella on kertyviä ja pitkäkestoisia vaikutuksia.  

Viranomaisnäkökulmasta haasteena on, millaista tietoa ihmiset pitävät luotettavana. Aikaisemmin ongelmana ovat olleet esimerkiksi huijausmainokset ja pahantahtoinen disinformaatio. Nykyään niiden rinnalla korostuu se, miten tavallinen kansalainen voi vahingossa harhauttaa itseään suurien kielimallien avulla. Tuoreiden tutkimusten mukaan ihmiset suhtautuvat kriittisesti teksteihin ja hakutuloksiin, joiden tietävät olevan peräisin suurista kielimalleista – jos työkalua on käyttänyt joku muu. Sen sijaan, jos henkilö on ohjeistanut kielimallia itse, luottamus sen tuottamaan tulokseen on merkittävästi suurempi. Kiinnostavasti vaikuttaa myös siltä, että enemmän suuria kielimalleja käyttävät ihmiset yliarvioivat usein omia kognitiivisia kykyjään. Ymmärrys siitä miten kielimallit toimivat ei siis välttämättä suojaa harhaanjohtavalta tiedolta, mitä kielimalli saattaa välillä tarjota. Vaikuttaa myös siltä, että jos teköälylle antaa laajan ja monimutkaisen kehotuksen, käyttäjä todennäköisemmin pitää saamaansa vastausta luotettavana. 

Tämänkaltaiset tutkimustulokset korostavat siis miten tärkeää kielimallien kouluttaminen on. Niille pitää tarjota oikeaa, tarkistettua ja faktapohjaista tietoa. Jos kielimallia lähteenään käyttävä data on virheellistä, väärinymmärryksille altista tai pahantahtoista, ongelma siirtyy helposti suoraan käyttäjän omiin käsityksiin. Tältä ei välttämättä suojaa edes se, jos kielimallin käyttäjä on kokenut henkilö, joka ymmärtää miten kielimallit toimivat. Erityisesti terveysasioissa virheelliset käsitykset taas johtavat pahimmillaan vakaviin terveyshaittoihin tai jopa kuolemaan. 

Onko tekoäly osalle ihmisistä kotilääkäri?

Tietääkseni suomalaista tutkimusta aiheesta ei ole, mutta maailmalla suurten kielimallien käyttö suoraan terveysneuvontaan yleistyy jatkuvasti. Yksi syy tälle voi olla terveydenhuollon ja lääkeneuvonnan saatavuus. Esimerkiksi kroonisista sairauksista kärsivät amerikkalaiset potilaat kääntyvät tekoälyratkaisujen puoleen jopa saadakseen “diagnoosin”. 

Microsoft puolestaan tutki oman tekoälynsä tietoaineistosta yli puolta miljoonaa terveysaiheista kysymystä. Näistä kielimallin käytöistä noin viidesosa koski suoraan henkilökohtaista terveyttä, kuten vaivan tunnistamista oireiden perusteella. Yleisen tiedonhakukategoria olivat yleiset neuvot liittyen terveyteen, mutta kategorioiden yleisyydessä oli selvä ero vuorokaudenajan mukaan. Henkilökohtaiseen terveyteen liittyvistä asioista kysyttiin eniten ilta- ja yöaikaan, kun muita terveyteen liittyviä tiedonlähteitä ei välttämättä koettu olevan saatavilla.  

Ilmiö ei sinällään ole hirveän uusi. Eri tutkimusten mukaan 50-68 prosenttia aikuisista kääntyy terveysvaivoissa ensimmäisenä Googlen puoleen, jo ennen esimerkiksi lääkäriin menemistä. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan noin kolmasosa aikuisista käyttää nykyään isoja kielimalleja terveysongelmien selivttelyyn. Avun hakeminen voi sisältyy myös esimerkiksi konkreettista lääkitysohjeiden pyytämistä. Mehiläisen kyselytutkimuksen mukaan noin 20 prosenttia suomalaisista käyttää kielimalleja samalla tavalla. Ero voi johtua Suomen ja Yhdysvaltojen erilaisista terveysjärjestelmistä. Yhdysvalloissa neuvoja kielimalleilta pyytävät eniten vähävaraiset ihmiset.

Suomenkielinen verkkoaineisto on meidän kaikkien vastuulla 

Yhdistettynä hakutulosten ja hakutapojen muutoksiin kaikki faktapohjainen informaatio vaatii uusia esiintuomisen ja jakamisen tapoja. Oli suurista kielimalleista ja tekoälyistä mitä mieltä tahansa, niiden kasvava ja yleistyvä käyttö on pakko huomioida.  
 
Kaikkien lääkealan toimijoiden haaste on siis miettiä, miten oikea faktuaalinen lääketieto nousee myös jatkossa parhaiten esille. Aiemmin tähän riitti pyrkimys tavoittaa ihmiset suoraan tai median kautta. Nyt alkaa olla yhtä tärkeää miettiä, kuinka tuoda oikea tieto konesilmien luettavaksi.

Emme saa antaa oikean lääketiedon hukkua tietosaasteen joukkoon.  

Englanninkielisessä verkossa jylläävät miljardiluokan intressit, joilla on käytössään valtavat resurssit. Sen sijaan suomenkieliset verkkosisällöt ovat suhteellisen pieni osa-alue verkon tietomassasta. Siinä meillä kaikilla on aito mahdollisuus vaikuttaa. Sisältöjen optimointi tekoälykäyttöön on tähän konkreettinen keino. Samalla yleensä parantaa myös sisältöjen ja sivustojen saavutettavuutta, mikä on ehdoton lisäetu.  
 
Suomenkielisen lääke- ja terveystiedon laadukkuus verkossa on asia, johon jokainen asioiden parissa työskentelevä voi omalta osaltaan vaikuttaa. Edes sen yhden bittihippusen verran. 

Tuukka Tenhunen
Verkkopalveluasiantuntija
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea