Veripalvelutoimintaa koskeva lainsäädäntö
Lainsäädännön tarkoituksena on varmistaa verensiirtoon tai muihin hoidollisiin tarkoituksiin käytettävän ihmisveren ja sen osien laatu ja turvallisuus. Laatu- ja turvallisuusvaatimusten toteutuminen pyritään varmistamaan sillä, että toiminta on luvanvaraista, vastuuhenkilöt tulee nimetä, henkilöstö tulee perehdyttää, tilojen, laitteiden ja materiaalien tulee olla asianmukaiset, ja toiminta tulee dokumentoida kattavasti.
Kansallisella lainsäädännöllä on pantu täytäntöön veripalvelutoimintaa ja veriturvallisuutta koskevat EU-säädökset. Veripalvelulaitosten ja verikeskusten tulee laatujärjestelmässään käyttää veripalvelutoimintaa koskevia hyviä toimintatapoja, eli komission yhdessä EDQM:n (European Directorate for the Quality of Medicines) kanssa kehittämiä hyviä toimintatapoja koskevia ohjeistoja (ns. Good Practice Guidelines).
Lue lisää säädöksistä:
- Veripalvelulaki (197/2005)
- Sosiaali- ja terveysministeriön asetus veripalvelusta (258/2006)
- Fimean määräys 2/2023 Veripalvelutoiminta
- Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/98/EY
- Euroopan komission direktiivi 2004/33/EY
- Euroopan komission direktiivi 2005/61/EY
- Euroopan komission direktiivi 2005/62/EY
- Euroopan komission direktiivi 2011/38/EU
- Euroopan komission direktiivi 2014/110/EU
- Euroopan komission direktiivi 2016/1214/EU
- Hyviä toimintatapoja koskevat ohjeistot (ns. Good Practice Guidelines)