Uutiset-näyttösivun murupolku
Lääkehoitopäätöksiin vaikuttavat tekijät -kyselytutkimuksen tulokset julkaistu
Tutkimuksen tulosten mukaan lääkärit huomioivat potilaan toiveita, tilannetta ja tarpeita päättäessään lääkehoidosta. Edellytykset potilaskeskeiselle vuorovaikutukselle ja hoidolle ovat hyvät. Tilanteissa, joissa potilas ei ole paikalla, lääkärit hyödyntävät sähköisiä tietojärjestelmiä usein potilaan tietojen tarkistamiseen. Lääkärien mielestä etätyöskentely ei voi korvata kliinistä tutkimusta tai vuorovaikutusta kasvotusten.
Fimean, Suomen Lääkäriliiton, Kelan ja Palkon yhteistyönä toteuttaman Lääkehoitopäätöksiin vaikuttavat tekijät -kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kuvailla suomalaisten lääkärien lääkehoitopäätöksiin ja määräämiskäytäntöihin vaikuttavia tekijöitä. Kysely sisälsi potilaaseen, yhteiskuntaan ja digitaalisuuteen liittyviä teemoja. Tutkimus toteutettiin keväällä 2021. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 800 lääkäriä, joista 69 % oli naisia. Vastaajien keski-ikä oli 47-vuotta (vaihteluväli 24–64). Vastausprosentti oli 21%.
Kyselyyn vastanneet lääkärit ovat kohdanneet usein potilaita, jotka haluavat keskustella lääkehoidostaan, osallistua lääkehoitopäätöksen tekoon ja esittävät toiveita lääkehoidostaan. Lääkärit suhtautuvat vastausten perusteella tähän myönteisesti, joten edellytykset potilaskeskeiselle vuorovaikutukselle ja hoidolle ovat hyvät. Lääkärit kohtaavat työssään ajoittain myös potilaita, jotka uhkailevat tai painostavat määräämään tiettyjä lääkkeitä, minkä vastaajat kokivat negatiivisena. Pettymystään ilmaisevia potilaita vastanneet ovat kohdanneet myös työssään, mutta suhtautuvat tilanteisiin neutraalisti.
Osa lääkäreistä havaitsee kuukausittain, että potilaalla on rahanpuutteen takia jäänyt lääke ostamatta, ja että potilaan terveys on vaarantunut tästä syystä. Potilaan ilmoittaessa taloudellisista ongelmista lääkkeiden hankinnassa, kyselyymme vastanneet lääkärit olivat yleisimmin määränneet hoidollisesti samanarvoisista lääkkeistä halvimpia ja tarkistaneet lääkekorvausoikeudet. Sen sijaan harvemmin käytettyjä keinoja olivat lääkityksen tarkistaminen ja turhien lääkkeiden karsiminen sekä sosiaalityöntekijän luokse ohjaaminen.
Lääkehoidon valinnassa lääkäreille tärkein tekijä on lääkehoidon vaikuttavuus ja lääkkeen tuttuus. Myös Käypä hoito - ja muut hoitosuositukset olivat tärkeitä. Lääkehoidon valintatilanteessa lääkkeen hinta potilaalle on tärkeämpi kuin lääkehoidon kustannukset yhteiskunnalle.
Reseptin uusiminen on helpottunut teknisesti sähköisen lääkemääräyksen tultua käyttöön. Lääkäreillä on yleensä riittävästi tietoa lääkemääräyksen uusimiseksi, vaikka potilas ei olekaan paikalla. Näissä tilanteissa potilaan tietoja tarkastetaan yleisesti oman organisaation potilastietojärjestelmistä ja myös Kannan potilastiedon arkistosta, mutta harvemmin. Kannan Reseptikeskusta lääkärit hyödyntävät usein tarkistaakseen mitkä potilaan reseptit ovat voimassa, selvittääkseen onko potilas hankkinut lääkkeet apteekista ja päivittääkseen potilaan lääkitystiedot potilastietojärjestelmään.
Etävastaanotto on lisääntynyt koronapandemian myötä. Iso osa kyselyyn vastanneista lääkäreistä oli sitä mieltä, ettei etävastaanotto voi korvata kliinistä tutkimusta eikä vuorovaikutusta kasvotusten. Lääkärien mielestä etävastaanotto soveltuu paremmin tutun potilaan kontrollikäynnille kuin ensikontaktiksi. Etävastaanoton arvioitiin säästävän kuitenkin potilaan aikaa ja madaltavan kynnystä asioida lääkärin kanssa.
Lue lisää KAI-julkaisusta
KAI 8/2021: Lääkehoitopäätöksiin vaikuttavat tekijät. Kyselytutkimus lääkäreille (pdf)
Lisätietoja antaa
- Hanna-Mari Jauhonen, tutkijalääkäri, p. 029 522 3512
- Jani Ruotsalainen, tutkija, p. 029 522 3533