Oikea tieto on avainasemassa iäkkään lääkehoidossa

Lääkeinformaatiofoorumi kokosi jälleen terveydenhuollon ammattilaisia ja lääkkeen käyttäjiä vuotuiseen aamupäivän mittaiseen virtuaalitilaisuuteen 2.11.2023. Teemana oli iäkkään lääkehoito ja tuki yhteisellä lääkehoidon polulla.

Vesa Jormanainen toi aluksi sosiaali- ja terveysministeriön tervehdyksen. Iäkkäät eli yli 65-vuotiaat käyttävät lääkkeitä ja saavat lääkekorvauksia myös tilastoissa muuta väestöä enemmän. Monet pitkäaikaissairaat ovat monilääkittyjä ja usein iäkkäitä. OmaKanta -palvelun käyttäminen vaihtelee maan eri osissa, mutta kansainvälisessä vertailussa vastaavien palvelujen käytöstä Suomen luvut ovat erinomaisia. Yleisimmin eli lähes kaksi kolmesta lääkkeen käyttäjästä on kirjautunut OmaKanta -palveluun Uudellamaalla ja sen lähialueilla.

Iäkkäiden lääkehoidossa esille nousevista käytännön huomioista kertoi terveyskeskuslääkäri Tino Ruotsalainen. Ikäihmisillä voi olla suuria yksilöllisiä eroja ja iän sijaan puhutaankin toimintakyvystä. Pystyykö iäkäs itse asioimaan ja liikkumaan, onko sormivoimaa tai toimiiko näkö ja muisti? Myös monisairastavuus on tyypillistä. Mitä enemmän iäkkäällä on sairauksia, ikää ja vaivoja sitä enemmän heille tulee määrättyjä lääkkeitä. Iän myötä lääkkeen poistuminen elimistöstä hidastuu ja riski haitoille kasvaa.

Ammattilaisen näkökulmasta on tärkeätä tiedon kulun jatkuvuus, hoidon koordinointi ja potilaan sitouttaminen lääkehoitoon tarjoamalla riittävästi tietoa, miksi lääke on määrätty ja miksi sitä tulee käyttää. Ajantasainen ja päivitetty hoitosuunnitelma ja potilaan mukana kulkeva ajantasainen lääkityslista ovat keskeisiä työkaluja. Lääkehoito tukee yksilön hyvinvointia ja itsenäisyyttä sekä vähentää sairastumisen riskiä ja komplikaatioita. Elintapamuutokset tukevat usein hoidon onnistumista. 

THL:n erityisasiantuntija Annika Koivisto kertoi Kanta-lääkityslistan kehitystyöstä ja tulevista vaiheista. Valtakunnallinen Kanta-lääkityslista kokoaa tiedot keskitetysti Reseptikeskukseen. Lääkityslista tulee siirtymäajan jälkeen pakollisena käyttöön eli reseptit kirjataan aina rakenteellisina 1.10.2027 lukien. Siirtymäajalla 2025-2027 tietojärjestelmän tietoja tarkistetaan ja ajantasaistetaan, mm. poistamalla päällekkäisiä tai vanhentuneita tietoja terveydenhuollossa tai apteekkiasioinnin yhteydessä. Kansalaisten käyttöön lääkityslista saadaan tätä myöhemmin. Tuolloin kukin pääsee täydentämään lääkityslistan tietoja esimerkiksi käyttämiensä itsehoitolääkkeiden tai lääkkeen ottamiseen liittyvien tietoja osalta. 

Tilaisuuden päätteeksi kuultiin Psoriasisliiton vaikuttamisasiantuntijan Hannele Kirveskosken alustus sekä yhteinen keskustelu Espoon sydänyhdistyksen vertaisasiantuntijan Urpo Loukkolan kesken. Lääkkeen käyttäjän näkökulmasta lääkehoitoon sitoutumisen haasteita liittyy lääkkeiden kustannuksiin ja omavastuuosuuksiin, annostuksiin ja käyttämiseen. Määrätty lääke voi jäädä hakematta tai ottamatta myös puutteellisen tiedon vuoksi tai biologinen lääke jäädä pistämättä neulakammon vuoksi. Tarvitaan oikeaa tietoa ja keskustelua. On varmistettava, että potilas on ymmärtänyt, miksi lääke on määrätty ja kuinka kauan sitä käytetään.

Vertaisasiantuntija korostaa erityisesti terveellisiä elämäntapoja. ”Sinulle sopiva ja oikea lääke on terveellisten elintapojen lisäksi apuna sairauden hoidossa. Ota lääke säännöllisesti. Ja lähiomaisia kannustan ikäihmisen voinnin seuraamiseen ja lääkehoidon tukemiseen.” 

Tilaisuutta voi edelleen katsoa verkkolähetyslinkin kautta kahden viikon ajan heti tilaisuuden jälkeen. Tekstitettynä tallenne julkaistaan myöhemmin saataville Fimean Youtube-kanavalle.

Fimean verkkouutinen 1.11.2023: Seuraa Lääkeinformaatiofoorumia 2.11.2023 verkkolähetyksenä