Fimea on julkaissut arviointiraportin valoktokogeeniroksaparvoveekki geeniterapian vaikutuksista hemofilia A:n hoidossa

Fimea on julkaissut arvioinnin valoktokogeeniroksaparvoveekki geeniterapian (BMN 270) hoidollisista ja taloudellisista vaikutuksista vaikean A-hemofilian hoidossa. Kyseinen lääke on saanut ehdollisen myyntiluvan Euroopassa elokuussa 2022 kauppanimellä Roctavian®. Valmisteen avulla on tarkoitus saavuttaa hyytymistekijä VIII pitkäkestoinen ja kohonnut tuotanto maksasoluissa, mikä suojaa potilasta spontaaneilta ja pitkittyneiltä verenvuodoilta.

Kliininen vaikuttavuus

Näyttö BMN 270:n tehosta ja turvallisuudesta perustuu pääosin faasin III avoimeen, yksihaaraiseen GENEr8-1-tutkimukseen, johon osallistui 134 vaikeasta A-hemofiliasta kärsivää aikuispotilasta. Lisäksi supportiivista lisänäyttöä hoidon tehosta ja turvallisuudesta saadaan pienemmästä 270-201-annoseskalaatiotutkimuksesta.

GENEr8-1-tutkimuksen tulosten mukaan BMN 270-hoidon jälkeen FVIII-aktiivisuustasot nousevat yleensä ensin jyrkästi lähtötasosta (≤1 IU/dL) noin puolen vuoden ajan, jonka jälkeen ne lähtevät laskuun ennen tasaantumista ja hitaampaa laskua. Vuosittaisten verenvuotojen määrä oli lähtötasoon verraten pienempi BMN 270 -hoidon jälkeen, tasaisesti koholla olevien FVIII-aktiivisuustasojen ansiosta. Myös FVIII-korvaushoidon käyttömäärät laskivat verrattuna seuranta-aikaan ennen BMN 270 -annostelua. FVIII-tasojen hidas, mutta jatkuva lasku vuosien kuluessa aiheuttaa BMN 270:n kliinisen tehon osalta isoimman epävarmuuden. Nykyisellä tutkimustiedolla ei voida varmasti sanoa, kuinka pian BMN 270:n vaikutus keskimäärin lakkaa ja potilas joutuu palaamaan säännöllisen FVIII-korvaushoidon tai emisitsumabin käytön pariin. 

Kaikki GENEr8-1- ja 270-201-tutkimusten potilaat kokivat vähintään yhden haittatapahtuman ensimmäisen tutkimusvuoden aikana. Merkittävimmäksi havaituksi riskiksi tunnistettiin BMN 270 -hoidon jälkeiset maksahaitat, jotka edellyttävät kortikosteroidihoitoa. Pidemmän ajan haittavaikutuksista ei hoidon osalta ole vielä tietoa.

Suoran vertailun puuttuessa myyntiluvan haltija toimitti arviointiin epäsuoria vertailuja, joissa BMN 270 -annoksen jälkeisiä verenvuotojaksoja verrattiin FVIII-korvaushoidon ja emisitsumabin vastaaviin tuloksiin. Verenvuotojen vuosittaisten määrien erot FVIII-korvaushoidon ja BMN 270 -hoidon välillä olivat epäsuorien vertailujen mukaan samansuuntaisia GENEr8-1-tutkimuksen tulosten kanssa. BMN 270 -hoidolla oli myös emisitsumabiin verrattuna keskimääräisesti alhaisempi määrä verenvuotojaksoja niin hoidettujen verenvuotojen, kaikkien verenvuotojen kuin nivelvuotojenkin osalta.

Kustannusvaikuttavuus ja budjettivaikutus

Myyntiluvan haltijan kustannusvaikuttavuusanalyysissä BMN 270-hoidon kustannusvaikuttavuus oli parempi verrattuna sekä säännölliseen FVIII-korvaushoitoon standardilla (SHLpro) ja pidennetyllä (EHLpro) puoliintumisajalla että emisitsumabiin. Tuloksiin liittyy kuitenkin epävarmuutta erityisesti BMN 270 -hoidon vasteen keston osalta, sillä kustannusvaikuttavuustulos perustuu oleellisesti vasteen keston ekstrapolointiin. Merkittävin olettamus liittyy siihen, että BMN 270 -hoitoannoksen saatuaan A-hemofiliapotilaat eivät tarvitse useisiin vuosiin kalliita FVIII-korvaushoitoja tai emisitsumabia, joiden säännöllinen käyttö kerryttää nopeasti suuria lääkekustannuksia. BMN 270 -hoidon säästöt kertyvät siis useiden vuosien aikana ja BMN 270 -hoidon mallinnettu kustannusvaikuttavuus ilmenee kokonaisuudessaan vasta yli 10 vuoden tarkastelujaksolla. Myyntiluvanhaltijan perusanalyysissä BMN 270 ei tuo elinaikahyötyä ja laatupainotetuissa lisäelinvuosissa saavutettava hyöty on melko pieni vertailuhoitoon verrattuna.

Fimea pitää myyntiluvan haltijan arviota noin 46 soveltuvasta potilaasta oikeansuuntaisena perustuen Kelan lääkekorvausaineistoihin. Myyntiluvan haltija arvioi, että ensimmäisten viiden vuoden aikana näistä potilaista 25 hoidettaisiin BMN 270:lla. BMN 270 -hoidon lääkekustannukset (noin 1,8 miljoonaa euroa) ovat huomattavasti SHLpro-FVIII-korvaushoidon (noin 190 000 euroa), EHLpro-FVIII-korvaushoidon (noin 212 000 euroa) ja emisitsumabin (noin 351 000 euroa) potilaskohtaista vuositasoa korkeammat. BMN 270 -hoidon kustannukset aiheutuvatkin välittömästi hoidon alussa kertaluonteisen investoinnin muodossa, kun taas säännöllisen A-hemofiliahoitojen kustannukset kertyvät ajan kuluessa.

Kommentointi

Arviointiraporttia voi kommentoida 4.3.2024 saakka. Kommentit tulee toimittaa saavutettavassa muodossa (Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019)) Fimean kirjaamoon osoitteeseen [email protected]. Kommentit ovat julkisia, ja ne voidaan julkaista.

Lue lisää

Fimea kehittää, arvioi ja informoi 1/2024: Valoktokogeeniroksaparvoveekki (BMN 270) vaikean A-hemofilian hoidossa (www.julkari.fi)